Suomessa ruotsalaista maitoa myy pääasiassa Ingman, joka on Arlan tytäryhtiö. Ruotsalainen maito on haukannut markkinoista noin viisi prosenttia. Tuontimaitoa myydään pääasiassa Etelä-Suomessa, lähinnä pääkaupunkiseudulla.

- Ruotsalaista maitoa myydään Suomessa hintaan, joka ei voi kattaa tuotantokustannuksia. Kate on otettava muualta. Ei kukaan myy esimerkiksi bensa- saati vesilitraa reilusti alle tuotantokustannusten. Miksi sitten maitoa pitäisi dumpata näin halvalla, Sami Kilpeläinen kysyy.

Maidontuotanto kääntyi nousuun

Maidontuotanto kasvoi Suomessa viime vuonna 1,2 prosenttia. Kasvua oli ensimmäisen kerran viiteen vuoteen. - Tuottajien uskoa alaan vahvisti maidonhinnan korotus vuonna 2008 ja tuotanto lähti nousuun. Tilat reagoivat markkinatilanteeseen kuitenkin hitaasti ja tuotannonkasvu näkyi siten vasta viime vuonna. Kainuussa kasvu oli samaa tasoa kuin koko maassa, sanoo Kilpeläinen.

Kilpeläinen on kuitenkin huolissaan EU:n jo lisäämistä tuotantokiintiöistä ja päätöksestä luopua kiintiöistä kokonaan vuonna 2015. EU:n päätös uhkaa alentaa maidontuottajien maidosta saamaa hintaa. Vaikka EU on lisännyt jokaisen jäsenmaan maitokiintiötä jo noin 5 prosenttia, Keski-Euroopan tehotuotantomaat ylittävät jo kasvatetut kiintiönsä. Ilman maitokiintiöitä kysynnän ja tarjonnan epäsuhdat ovat vaarassa kasvaa. Ilman uusia suojaavia keinoja se johtaa jo nähtyihin rajuihin maidon hintavaihteluihin.

- Kiintiöiden vapauttaminen on johtanut EU:ssa epäterveeseen kilpailuun. Pienellä ylijäämällä on synnytetty mielikuva, että maito on halpatuote, vaikka oikeasti kyseessä on erittäin korkeatasoinen, kovat laatuvaatimukset Suomessa täyttävä elintarvike, Kilpeläinen huomauttaa.

Kilpeläinen pelkää, että EU-tasolla kiintiöihin ei enää palata. Uusia toimia kuitenkin mietitään niin EU-komission korkean tason asiantuntijatyöryhmässä kuin Euroopan tuottaja- ja osuuskuntajärjestössä COPA-COGECAssa.

COPA-COGECAn maitoryhmän jäsen Sami Kilpeläinen arvioi, että osa jäsenmaista ajaa sopimustuotantojärjestelmää ja tuottajien järjestäytymisen vahvistamista.

- Tämä saattaa käytännössä tarkoittaa sitä, että sopimukset rakennettaisiin nykykiintiöistä. Poliitikkojen ja EU-komission on otettava vahvempi rooli tuotannon tasapainottamisessa ja kriisiherkän alan tukemisessa, Kilpeläinen vaatii.

Suomen reilusta 11 000 maitotilasta alle 30 lehmän tiloja on yli 8500 ja lehmiä keskimäärin  reilut 25.
30–50 lehmän tiloja on noin 2000 ja yli 50 lehmää vajaalla 1000 tilalla, joista noin 100:lla yli 100 lehmää.

Lisätietoja:
MTK:n maitoasiamies Sami Kilpeläinen, 040 5520646.

Kuvat