MTK:n keskeisin tavoite oli estää liian sitovien kestävän maaperän hoidon periaatteiden kirjaamista direktiiviin. Nämä periaatteet olisivat suuresti rajoittaneet maatalouskäytäntöjä sekä metsien kestävää käyttöä ja hallintaa. Terveen maaperän hoidon kannalta yksityiskohtaiset ja velvoittavat ohjeet maaperän hoitokäytännöistä eivät paranna maatalous- ja metsämaan tilaa. Viljelijälle ja metsänomistajalle ei nyt hyväksytyssä tekstissä aseteta tällaisia velvoitteita. 

Direktiivi ei sisällä yksityiskohtaisia sitovia indikaattoreita terveen maaperän määrittelyyn. Myös tämä on ollut tärkeä MTK:n edunvalvonnallinen tavoite. Jäsenvaltioita velvoitetaan seuraamaan ja arvioimaan maaperän terveyttä yhteisillä tavoitearvoilla, mutta niiden perusteella ei maaperää luokitella terveeksi tai ei-terveeksi. Jäsenvaltiot voivat asettaa myös kansallisia raja-arvoja ja käyttää olemassa olevien maaperätietokantojen tietoja. Maanomistajille ei synny lisäkustannuksia, ja mahdollisten uusien seurantatarpeiden määrittelystä ja kustannuksista vastaa kukin jäsenvaltio. Direktiivin rahoitusrakennetta ei ole myöskään kytketty EU:n uuteen rahoituskehykseen. 

MTK on lisäksi korostanut, että kerättyä dataa ei tule luovuttaa tai käyttää muihin kuin vain direktiivin mukaisiin seurantatarkoituksiin. Datan tilastollisella käsittelyllä saavutetaan riittävä tietopohja eri jäsenmaiden maaperän laadusta ja eroista, millä tuetaan direktiivin alkuperäisiä tavoitteita. Samalla edistetään Euroopan unionin Omnibus-pakettien mukaisia hallinnon ja lainsäädännön yksinkertaistamisvaateita.  

Maaperädirektiivi etenee nyt normaalissa lainsäädäntömenettelyssä, ja direktiivin lopulliset tekstit hyväksyttäneen syksyn kuluessa. Jäsenvaltioilla on voimaantulon jälkeen kolme vuotta aikaa perustaa direktiivin kansallinen seurantajärjestelmä.  

• Katso koko Bryssel-agenda

Heikki Aro

asiantuntija, maaperä ja ilmasto

maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU), maaperän terveyslaki, kiertotalous

+358 50 593 9393

aiheet: bryssel-agenda, ilmastotavoitteet