Kohti parempaa vesiresilienssiä
Artikkeli – Kansainvälinen toiminta
Kohti parempaa vesiresilienssiä
26.01.2026
Euroopan vesiresilienssistrategia (COM(2025) 280 final) julkaistiin kesäkuun alussa 2025. Arvioiden mukaan maailmanlaajuinen veden kysyntä ylittää tarjonnan 40 %:lla vuoteen 2030 mennessä eikä vettä voida pitää itsestäänselvyytenä edes Euroopassa. Kuumuus, tulvat ja kuivuus ovat yleistyneet, mistä syntyy taloudellisia tappioita viljelijöille ja muille toimijoille. Lisäksi terveysongelmat lisääntyvät, jännitteet vettä tarvitsevien välillä kasvavat ja ympäristön tila heikkenee. Ilmastonmuutos, vesien kuormitus ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pahentavat tilannetta entisestään. Vesiresilienssi on turvallisuus- ja kriisivalmiuskysymys EU:lle. Veteen liittyy merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia.
Strategiassa tarkastellaan veteen liittyviä kysymyksiä laaja-alaisesti. Se sisältää kolme päätavoitetta: 1) ennallistetaan veden kiertokulku ja suojellaan sitä veden kestävän tarjonnan perustana, 2) luodaan vesiälykäs talous yhdessä kansalaisten ja talouden toimijoiden kanssa siten, että se tukee EU:n kilpailukykyä, houkuttelee investoijia ja auttaa EU:n vesiteollisuutta menestymään sekä 3) turvataan puhtaan ja kohtuuhintaisen veden ja sanitaation saatavuus kaikille kaikkina aikoina sekä tarjotaan kansalaisille vaikutusmahdollisuuksia vesiresilienssikysymyksissä.
Veden luonnollinen kierto
Makean veden luonnollisen kierron palauttamiseksi ei esitetä uutta lainsäädäntöä, vaan tavoitteeseen pyritään vesipuite- ja tulvadirektiivin sekä luonnon ennallistamisasetuksen tehokkaalla täytäntöönpanolla. Meristrategiapuitedirektiiviä linjataan paremmin yhteensopivaksi makean veden säännöstön kanssa. Lisäksi edistetään toimia maaperän vedenpidätyskyvyn parantamiseksi. Komissio aikoo tarjota kannustimia ja tukea viljelykäytännöille, joilla kohennetaan ja ylläpidetään maaperän hyvää terveyttä. Vesienhallinnassa priorisoidaan luontopohjaisia ratkaisuja. Veden laadun osalta painopisteenä on ravinnekuormituksen rajoittaminen. Lisäksi laaditaan kuivuudenhallintasuunnitelmat.
Vesiälykäs talous
Vesiälykkäässä taloudessa tulisi ensimmäisenä hillitä veden kysyntää ja liikakäyttöä. Tämän jälkeen tulevat vesitehokkuus ja veden uudelleenkäyttö. Tarjonnan lisäämisen on vasta viimeinen vaihtoehto. Kestävä maatalous ja metsänhoito parantavat merkittävästi vesiresilienssiä ja ilmastokestävyyttä. Toisaalta ruokaketju on merkittävä veden käyttäjä, ja veden hyvä laatu ja saatavuus ovat olennaisia ruokaturvalle.
CAP:in (suom. YMP, EU:n yhteinen maatalouspolitiikka) kautta pyritään tukemaan maatalouskäytäntöjä ja investointeja, joilla parannetaan vesitehokkuutta, vedenkiertoa ja -pidätystä sekä vähennetään ravinnekuormitusta ja kasvinsuojeluaineiden aiheuttamaa saastumista. Tulevalla ohjelmakaudella kannustetaan viljelijöitä parantamaan tilojensa ympäristö- ja ilmastotehokkuutta, mikä koskee myös parempaa vesienhallintaa. Metsätaloudelle ei ole esitetty suoraan vastaavia toimia.
Olosuhteet huomioon
Strategiassa kunnioitetaan kansallisia valintoja ja todetaan, että erilaiset tilanteet vaativat erilaisia ratkaisuja, koska veden saatavuus vaihtelee huomattavasti jäsenmaittain samoin kuin eri alojen alttius vesistressille.
Ei ole myöskään yhtä ainoaa kaikkialle sopivaa tapaa tuottaa ruokaa. Tuotanto tulee sopeuttaa paikallisiin olosuhteisiin niin, että se on mahdollisimman kestävää myös vesinäkökulmasta.
MTK:n tavoitteet:
-
Eri strategioiden, sopimusten ja lainsäädännön tavoitteiden ja toimeenpanon yhteensovittaminen hallinnollisen ja muun taakan keventämiseksi.
-
Vesitehokkuuden parantaminen paikallisiin olosuhteisiin ja tuotantoon perustuen mm. viljelytekniikkaa kehittämällä, viljelykasvivalinnoilla sekä parantamalla kasvien kuivuuden ja kasvituhoojien kestävyyttä esim. uusilla genomitekniikoilla.
-
Maaperän kunnon parantaminen tarjoamalla siihen kannusteita. Toimiin kuuluu myös kuivatuksesta huolehtiminen. Hyvärakenteinen maa pidättää mahdollisimman paljon vettä mutta liiallinen vesi valuu nopeasti pois.
-
Kiertotalouden edistäminen (ravinteet, veden uudelleenkäyttö) maaperän ja vesien puhtautta vaarantamatta.
-
Kemiallisten kasvinsuojeluaineiden haittojen pienentäminen vaihtoehtoisilla kasvinsuojelumenetelmillä ja nopeuttamalla entistä vähäriskisempien valmisteiden tuloa markkinoille.
-
Monihyötyisten luonnonmukaisten ratkaisujen hyödyntäminen vesien varastoinnissa, virtausten tasoittamisessa ja liiallisen veden poisjohtamisessa. Tämä lisää toimien kustannustehokkuutta.
-
Myös Pohjois-Euroopassa on varauduttava ilmastonmuutoksesta aiheutuviin sään ääri-ilmiöihin, mikä on otettava huomioon mm. rahoitusta kanavoitaessa. Tärkeää muistaa, että toimiva ojitusjärjestelmä on myös vesiresilienssiä.
-
Yhteiskunnassa hyödynnetään vettä eri tavoin. Eri osapuolten vesiin liittyvät tarpeet on yhteensovitettava tasapuolisesti ottaen huomioon vesien tilatavoitteet.
-
Vesi-infrastruktuurin nykyistä parempi kunnossapito. Vesiliiketoiminnan ja talousveden jakelun säilyttäminen kansallisessa omistuksessa.
MTK:n ja SLC:n yhteinen vesiohjelma (2020) sisältää myös vesiresilienssiä parantavia ehdotuksia.
Airi Kulmala
asiantuntija, ympäristö
maa- ja metsätalouden vesiensuojelu, eläinsuojien ympäristöluvat ja ilmoitusmenettely, ravinteiden kierrätys, BFFE
+358 40 075 5454
aiheet: bryssel-agenda, ilmastotavoitteet