Takaisin Vesiresilienssi on turvallisuus- ja kriisivalmiuskysymys EU:lle

Artikkeli – Kansainvälinen toiminta

Vesiresilienssi on turvallisuus- ja kriisivalmiuskysymys EU:lle

09.09.2025

Euroopan komissio julkaisi 4.6.2025 Euroopan vesiresilienssistrategian (COM(2025) 280 final). Vesi on elämän edellytys eikä vettä voida pitää enää itsestäänselvyytenä edes Euroopassa. Kuumuus, tulvat ja kuivuus ovat yleistyneet, mistä syntyy taloudellisia tappioita viljelijöille ja muille toimijoille. Lisäksi terveysongelmat lisääntyvät, jännitteet vettä tarvitsevien välillä kasvavat ja ympäristön tila heikkenee. Ilmastonmuutos, vesien kuormitus ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pahentavat tilannetta entisestään. Vesiresilienssi on turvallisuus- ja kriisivalmiuskysymys EU:lle. Veteen liittyy myös merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia.

Vesikysymyksiä tarkastellaan laaja-alaisesti strategiassa. Se sisältää kolme päätavoitetta: 1) veden luonnollisen kierron palauttaminen ja suojeleminen, 2) vesiälykäs talous kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja investointien houkuttelemiseksi sekä 3) puhdas ja kohtuuhintaisen vesi ja sanitaatio kaikille. Näitä tavoitellaan EU:n toiminta-aloilla, jotka liittyvät hallinnointiin ja täytäntöönpanoon; rahoitukseen, investointeihin ja infrastruktuuriin; digitalisaatioon ja tekoälyn hyödyntämiseen; tutkimukseen ja innovointiin sekä turvallisuuteen ja varautumiseen. 

Veden luonnollinen kierto 

Makean veden luonnollisen kierron palauttamiseksi ei esitetä uutta lainsäädäntöä, vaan sitä voidaan edistää vesipuite- ja tulvadirektiivin sekä luonnon ennallistamisasetuksen tehokkaalla täytäntöönpanolla. Meristrategiapuitedirektiiviä linjataan paremmin yhteensopivaksi makean veden säännöstön kanssa. Lisäksi edistetään toimia maaperän vedenpidätyskyvyn parantamiseksi. Komissio aikoo tarjota kannustimia ja tukea viljelykäytännöille, joilla kohennetaan ja ylläpidetään maaperän hyvää terveyttä. Vesienhallinnassa priorisoidaan luontopohjaisia ratkaisuja. Veden laadun osalta painopisteenä on ravinnekuormituksen rajoittaminen. Lisäksi laaditaan kuivuudenhallintasuunnitelmat.  

Vesiälykäs talous 

Vesiälykkäässä taloudessa tulisi ensimmäisenä hillitä veden kysyntää ja liikakäyttöä. Tämän jälkeen tulevat vesitehokkuus ja veden uudelleenkäyttö. Tarjonnan lisäämisen on vasta viimeinen vaihtoehto. Kestävä maatalous ja metsänhoito parantavat merkittävästi vesiresilienssiä ja ilmastokestävyyttä. Toisaalta ruokaketju on merkittävä veden käyttäjä, ja veden hyvä laatu ja saatavuus ovat olennaisia ruokaturvalle. 

CAPin kautta pyritään tukemaan maatalouskäytäntöjä ja investointeja, joilla parannetaan vesitehokkuutta, vedenkiertoa ja -pidätystä sekä vähennetään ravinnekuormitusta ja kasvinsuojeluaineiden aiheuttamaa saastumista. Myös tulevalla ohjelmakaudella kannustetaan viljelijöitä parantamaan tilojensa ympäristö- ja ilmastotehokkuutta, mikä koskee myös parempaa vesienhallintaa. Metsätaloudelle ei ole esitetty suoraan vastaavia toimia. 

Olosuhteet huomioon 

Strategiassa kunnioitetaan kansallisia valintoja ja todetaan, että erilaiset tilanteet vaativat erilaisia ratkaisuja, koska veden saatavuus vaihtelee huomattavasti jäsenmaittain samoin kuin eri alojen alttius vesistressille. 

Ei ole myöskään yhtä ainoaa kaikkialle sopivaa tapaa tuottaa ruokaa. Tuotanto tulee sopeuttaa paikallisiin olosuhteisiin niin, että se on mahdollisimman kestävää myös vesinäkökulmasta.  

MTK:n tavoitteet:  

  1. Eri strategioiden, sopimusten ja lainsäädännön tavoitteiden ja toimeenpanon yhteensovittaminen hallinnollisen ja muun taakan keventämiseksi.  

  1. Vesitehokkuuden parantaminen paikallisiin olosuhteisiin ja tuotantoon perustuen mm. viljelytekniikkaa kehittämällä, viljelykasvivalinnoilla sekä kasvien kuivuuden ja kasvituhoojien kestävyyttä parantamalla esim. uusilla genomitekniikoilla.  

  1. Maaperän hyvää kuntoa tulee edistää kannusteilla eikä rajoitteilla. Toimiin kuuluu myös kuivatuksesta huolehtiminen. Hyvärakenteinen maa pidättää mahdollisimman paljon vettä mutta liiallinen vesi valuu nopeasti pois.  

  1. Kiertotalouden edistäminen (ravinteet, veden uudelleenkäyttö) maaperän ja vesien puhtautta vaarantamatta. 

  1. Kemiallisten kasvinsuojeluaineiden haittoja voidaan pienentää vaihtoehtoisilla kasvinsuojelumenetelmillä ja nopeuttamalla entistä vähäriskisempien valmisteiden tuloa markkinoille.   

  1. Monihyötyisten luonnonmukaisten ratkaisujen käyttö vesien varastoinnissa, virtausten tasoittamisessa ja liiallisen veden poisjohtamisessa. Tämä lisää toimien kustannustehokkuutta. 

  1. Myös Euroopan pohjoisosissa on varauduttava ilmastonmuutoksesta aiheutuviin sään ääri-ilmiöihin, mikä on otettava huomioon mm. rahoitusta kanavoitaessa.  

  1. Yhteiskunnassa hyödynnetään vettä eri tavoin. Eri osapuolten vesiin liittyvät tarpeet on yhteensovitettava tasapuolisesti ottaen huomioon vesien tilatavoitteet. 

  1. Vesi-infrastruktuurin nykyistä parempi kunnossapito. Vesiliiketoiminnan ja talousveden jakelun säilyttäminen kansallisessa omistuksessa.  

MTK:n ja SLC:n yhteinen vesiohjelma (2020) sisältää myös vesiresilienssiä parantavia ehdotuksia.  

 


Airi Kulmala

asiantuntija, ympäristö

maa- ja metsätalouden vesiensuojelu, eläinsuojien ympäristöluvat ja ilmoitusmenettely, ravinteiden kierrätys, BFFE

+358 40 075 5454

aiheet: bryssel-agenda, ilmastotavoitteet