Lausunto

Lausunto luonnoksesta maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi itämerennorppakiintiöiksi metsästysvuosille 2025-2026 ja 2026-2027

02.07.2025

Maa- ja metsätalousministeriö

MTK kiittää mahdollisuudesta esittää näkemyksensä asiassa ja esittää lausuntonaan seuraavaa: 

Esityksen mukaan Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädettäisiin metsästysvuosille 2025–2026 ja 2026-2027 suurin sallittu saalismäärä itämerennorpan alueellisen kiintiön rajoissa sallittavaan metsästykseen. Asetus olisi, kuten aiemminkin, kaksivuotinen.  

Asetuksella sallittaisiin yhteensä enintään 425 itämerennorpan metsästys Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueella kunakin metsästysvuonna. Kiintiö on 50 yksilöä suurempi kuin aiempina metsästysvuosina. Lounais-Suomen ja Suomenlahden kannanhoitoalueiden kiintiöitä ei edelleenkään asetettaisi. 

Vuoden 2024 lopulla on julkistettu uusi populaatioanalyysi itämerennorpista. Mallin mukaan itämerennorppien määrä Perämerellä vuonna 2024 on 20 000–36 000 yksilön välillä. Populaation vuosittainen kannan kasvu viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut 3,9-6,7 %.  

Itämerennorpan kanta kasvaa keskimäärin viisi prosenttia vuodessa, joten kantaan tulee lisää hylkeitä yli   1000-1900 norppaa joka vuosi. Itämerennorppia pyydettiin metsästysvuoden 2024-2025 aikana yhteensä 405 yksilöä. 

Hylkeet aiheuttavat erittäin merkittävää haittaa kalankasvatukseen ja kalastukseen perustuville elinkeinoille. Useat elinkeinonharjoittajat ovat joutuneet lopettamaan toimintansa hylkeiden aiheuttamien vahinkojen vuoksi. Norppa on vahinkojen aiheuttajana erityisen haasteellinen hyljelaji. Vahingot painottuvat erityisesti Perämeren alueelle. Vahinkojen vähentämisessä keskeistä on kannan hallinta ja vahinkoa aiheuttavien yksilöiden poistaminen. 

MTK tukee itämerennorpan metsästyskiintiön kasvattamista. Kuluvalla metsästyskaudella 375 yksilön kiintiö osoittautui liian pieneksi, koska metsästys on jouduttu keskeyttämään jo toukokuun alkupuolella kiintiön loppumisen vuoksi. Huomionarvoista on sekin, että toteutunut saalismäärä oli peräti 30 yksilöä kiintiötä suurempi. Tapahtunut kertoo merkittävästä tarpeesta ja paineesta metsästyksen lisäämiselle ja kiintiön korottamiselle. 

Esityksen vaikutusten arvioinnissa todetaan, että jo 425 norpan kiintiö saattaisi jopa leikata norppakannan kasvun pois. Näkemys on yllättävä, koska keskimäärin 5 %:n kannan kasvu merkitsee vähintään 1000 hylkeen lisäystä vuosittain. Onkin eritäin todennäköistä, että myös korotetulla metsästyskiintiöllä norppakannan kasvu jatkuu edelleen.  

Kahta metsästysvuotta koskevasta esityksestä on todettu, että tarvittaessa kiintiön korottamisen tarvetta voidaan arvioida ensimmäisen metsästysvuoden jälkeen. Esityksessä ei ole kuitenkaan yksilöity missä tilanteessa tähän ryhdyttäisiin. Elinkeinotoiminnan näkökulmasta tämä kiintiön korottamisen tarve on jo nyt olemassa.  MTK katsoo, että metsästyskiintiön hallittua kasvattamista tulee tehdä vuosittain. Kanta-arvioiden perusteella tämä on mahdollista toteuttaa vaarantamatta norppakannan asianmukaista suojelua.  

Kiintiön kasvattamista edellyttävät myös hallitusohjelman kirjaukset hylkeiden metsästyksen tehostamisesta merialueilla vaelluskalakantojen turvaamiseksi ja ammattikalastajien toimintaedellytysten parantamiseksi. 

MTK tukee ponnisteluja EU:n asettaman hyljetuotteiden kauppakiellon kumoamiseksi sekä Suomea koskevan poikkeusluvan saamiseksi. Kauppakielto on vakavassa ristiriidassa luonnonvarojen kestävän käytön kanssa ja vaikeuttaa merkittävästi hylkeistä aiheutuvien ongelmien hallintaa. 

Helsingissä heinäkuun 2. päivänä 2025 
 

MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK R.Y.  

Marko Mäki-Hakola
metsäjohtaja

Timo Leskinen 
kenttäjohtaja 

aiheet: itämerennorppa, lausunto, kiintiö