Kotimaiset juurekset ovat joulupöydän tähtiä

Takaisin Kotimaiset juurekset ovat joulupöydän tähtiä

Tiedote – Maatalous ja suomalainen ruoka

Kotimaiset juurekset ovat joulupöydän tähtiä

04.12.2023

Joulupöytä kootaan kotimaisista herkuista. Kotimaiset juurekset ovat joulupöydän tuikkivia ja värikkäitä tähtiä, jotka sopivat perinteiseen makuun ja kokeilevaankin joulupöytään. Mehevät ja maukkaat kotimaiset juurekset tunnistat kaupan hyllyllä varmimmin Sirkkalehti-merkistä tai Hyvää Suomesta -merkistä.

Juuresfani ”jouluttaa” jo alkusyksystä lähtien

Joulu on todellista juuresten kulta-aikaa. Moni ”jouluttaja” ottaa varaslähdön jo syksyllä, kun kotimaiset juurekset alkavat nousta pellosta. Silloin nautitaan rosollia, joka onkin erinomainen lisukesalaatti läpi koko syksyn ja talven. Rosollissa pääosaa esittää punajuuri, jonka lisäksi mukaan pääsevät ainakin porkkana, sipuli ja suolakurkku, usein perunakin.

Jos rosollikausi tuli avattua jo syksyllä, saattaa pieni juureskimaran vaihtelu olla paikallaan, ettei rosolliin ehdi kyllästyä ennen aaton herkuttelua. Twistiä rosolliin saa helposti: Osan punajuuresta voi mainiosti korvata vaikkapa kauniilla keltajuurella, mutta tällöin rosolli kannattaa asetella tarjoiluvadille siten, että kaikki raaka-aineet ovat omina sektoreinaan, muuten punajuuri pääsee värjäämään kaikki muutkin ainekset heleän punaisiksi. Keltajuuren lisäksi rosolliin sopivat erinomaisesti valko- ja raitajuuri, eikä mikään estä korvaamasta porkkanaa esimerkiksi palsternakalla tai mustajuurella.

Rosollia muuten kannattaa kokeilla myös lämpimänä versiona. Hyvää on esimerkiksi paahdettu rosolli, jota varten kuoritut ja pilkotut juurekset paahdetaan uunissa napakoiksi. Tähän versioon kannattaa sipuli ja suolakurkku lisätä raakana vasta ennen tarjoilua, jolloin ne antavat särmää pehmeän paahteiselle lisukesalaatille.

Juureksilla on paikkansa myös joulun alkupalapöydässä, sillä monet kylmät kastikkeet piristyvät kotimaisen piparjuuren ärhäkästä potkusta. Piparjuurikastike maistuu oivalliselta esimerkiksi ohueksi viipaloitujen kylmien lihojen kanssa, mutta myös rosollin kanssa tarjottava kermavaahtokastike on hyvää piparjuurella piristettynä.

Tuoretta piparjuurta voi myös raastaa raa’an, graavatun tai kylmäsavustetun lohen päälle japanilaisen sashimin tyyliin. Kalapöytään graavattu lohi puolestaan saa upean punaisen pinnan, kun graavaat lohen punajuuren kanssa. Alkupalapöytään voi myös pikapikkelöidä esimerkiksi porkkanaa ja palsternakkaa raikastamaan joulupöydän tuhdimpia makuja.

Laatikkoleikin tuttu trio saa uutta seuraa

Toki juurekset maistuvat myös joulupöydän laatikoissa, joista perinteisimmät ovat huolettomat lanttu- ja porkkanalaatikko sekä perunalaatikko, jonka imeltymisen onnistuminen on monessa kodissa jokajouluinen jännitysnäytelmä. Suomalaisen ruuan ystävä keittelee porkkanalaatikkoon tarvittavan puuron ohra- tai kaurasuurimoista. Jos tuttu laatikkokolmikko kaipaa tänä jouluna vaihtelua, kokeile porkkanalaatikkoa keltaisista porkkanoista tai perunalaatikkoa violetista perunasta – tuttu maku, mutta yllättävä esillepano!

Perinteisen laatikkotrion rinnalle sopii kokeilla uudempiakin herkkuja, joista etenkin punajuurilaatikko – kenties sinihomejuustolla höystettynä – on lunastanut vakipaikkansa monessa joulupöydässä. Jotain uutta joulun laatikkoleikkiin kaipaavan kannattaa suunnata katse myös menneisyyteen ja kokeilla naurislaatikkoa. Nauris oli aikoinaan Suomen tärkeimpiä viljelyskasveja, mutta nykyään se on harmillisesti hieman unohtunut. Nauriista tulee kuitenkin aivan erinomainen laatikko joulupöytään, ja myös juurisellerin hienostuneen maanläheinen maku toimii joululaatikoissa erinomaisesti.

Muistathan, että jos joulun juureslaatikoita sattuu jäämään yli, niistä saa leivottua aivan erinomaisia sämpylöitä tai rieskoja välipäiviksi!

Juurekset yllättävät myös jälkiruokapöydässä

Juurekset kuuluvat myös joulun makeisiin herkkuihin, tosin hieman yllättävällä tavalla. Herkkujen makeus on nimittäin peräisin sokerista, ja jos sokeri on suomalaista, se on hyvin todennäköisesti peräisin sokerijuurikkaasta.

Sokerijuurikasta viljellään eteläisessä Suomessa, ja iso osa viljelystä keskittyy Lounais-Suomen alueelle. Juurikkaat kylvetään huhti-toukokuussa, ja kesän ajan ne nauttivat pitkistä aurinkoisista päivistä kasvaen ja tuottaen sokeria, joka varastoituu kasvien juureen.

Kotimaista sokeria kannattaa suosia senkin vuoksi, että sokerijuurikas on loistava maanparannuskasvi. Sokerijuurikkaiden juuret ovat pitkät, joten ne kykenevät hyödyntämään maassa olevia ravintoaineita tehokkaasti. Sokerijuurikas on myös oiva kasvi kiertoviljelyyn, joten juurikkaiden viljely viljapelloilla pitää sadot parempina, vähentää rikkakasveja ja torjuu kasvien sairauksia. Juurikkaat jalostetaan sokerituotteiksi Satakunnassa, Säkylän tehtaalla.

Sokerijuurikassato kerätään lokakuussa, joten jos olet ohikulkumatkalla ihmetellyt, mitä ihmeen kekoja pelloilla näkyy, niin kyse on todennäköisesti sokerijuurikkaan sadonkorjuusta. Korjuun jälkeen juurikkaat matkaavat sokeritehtaille jalostettavaksi. Yhteen kiloon sokeria tarvitaan noin 14 sokerijuurikasta, joten ahkeralla joululeipurilla sokerijuurikkaat voivat oikeastaan muodostaa merkittävän osan joulun juuresherkuista, vaikkakin sokeriksi jalostetussa muodossa.

Katso keltaisen rosollin resepti täältä: https://www.mtk.fi/-/keltainen-rosolli
Juurisellericarpaccion resepti täällä: https://www.mtk.fi/-/juurisellericarpaccio

Tutustu suomalaisten maataloustuottajien työhön ja ajankohtaisiin uutisiin MTK:n verkkosivuilla. Muista myös seurata MTK:ta Instagramissa @mtk.ry.

Lisätietoja:
Mika Virtanen, asiantuntija, kasvikset, MTK, 040 054 4728
Antti Lavonen, asiantuntija, sokerijuurikas & peruna, MTK, 040 558 0512
Heidi Siivonen, ruokamarkkina-asiantuntija, MTK, 040 568 8802