Lausunto

Lausunto arviomuistiosta: Eläinsuojelurikosten rangaistukset ja eläintenpitokielto

13.07.2025

Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto ry (MTK) kiittää mahdollisuudesta lausua arviomuistiosta, joka koskee
eläinsuojelurikosten rangaistuksia ja eläintenpitokieltoa.

Kohtiin 1.2. Rangaistuskäytäntö eläinsuojelurikoksissa, 1.22. Tuomioistuinkäytäntö, ja 1.4. Johtopäätökset

Tilastojen ja annettujen esimerkkien mukaan tuomioiden asettamisessa on käytetty lähinnä rangaistusasteikon 
lievempää päätä, erityisesti törkeäksi arvioitujen tapausten tuomioissa. Lähes kaikissa törkeissä eläintenpitorikoksissa 
rikoksentekijä oli tuomittu joko vain pelkkiin sakkoihin tai suhteellisen lyhyeen ehdolliseen vankeusrangaistukseen (ja 
mahdollisesti sen lisäksi sakkoihin). Ehdoton vankeustuomio (joka voisi maksimissaan olla jopa 4 vuotta) oli vuosina
2019–2023 asetettu 0–2 henkilölle vuosittain.

Näistä tiedoista haluamme nostaa esiin saman asian mitä kohdan 1.4. Johtopäätökset alussakin todetaan: ”… 
eläinsuojelurikoksissa annetuissa tuomioissa annetut rangaistukset painottuvat kulloinkin sovellettavissa olevan 
rangaistusasteikon alapäähän.” Edellä mainittujen seikkojen vuoksi haluamme korostaa sitä, ettei rangaistusasteikon 
riittävyys vaikuttaisi olevan ongelmallista, vaan asteikon soveltaminen käytännössä.

Kohtaan "Näkemyksenne eläintenpitokiellon käytön lisäämisestä ja kiellon keston pidentämisestä": 

Lausumme arviomuistion eläintenpitokieltoa koskevia osia vain tuotantoeläimiä elinkeinonharjoitusmielessä pitävien 
maataloustuottajien näkökulmasta, emme ota kantaa lemmikkieläimiin kohdistuviin eläinsuojelutapauksiin. Pidämme 
tärkeänä, että arviomuistiossa huomioidaan ammattimaisen eläintenpidon erityispiirteet. Yleisenä huomiona 
tuomme esiin sen, että etenkin eläinten hyvinvointilainsäädännön toteutumisen arvioinnin pitäisi perustua kyseiseen 
eläinlajiin perehtyneen asiantuntijaeläinlääkärin arvioon. Valvontaeläinlääkärillä tulee olla mahdollisuus tarvittaessa 
konsultoida kyseiseen eläinlajiin perehtynyttä eläinlääkäriä. Tämä on tärkeää paitsi valvonnan kohteena olevan 
henkilön oikeusturvan, myös tulkintojen yhdenmukaisuuden ja valvonnan kohteena olevien henkilöiden tasapuolisen 
kohtelun vuoksi.

Eläinsuojelurikoksesta määrätyn rangaistuksen lisäksi mahdollisesti määrättävä eläintenpitokielto voi merkitä 
maataloustuottajan näkökulmasta jopa ankarampaa seuraamusta kuin varsinainen rangaistus. Jos
maatalousyrittäjälle, jonka päätoimiala on kotieläintuotannossa, määrätään eläintenpitokielto, tarkoittaa tämä 
käytännössä tuotantoeläinten pidon lopettamista eikä rikoksen uusimisen vaara ole konkreettinen. Eläintuotantoon sitoutuu paljon koneita, kalustoa, tuotantorakennuksia ja pääomia. Kerran lopetettua tuotantoeläinten pitoa ei 
käytännössä käynnistetä uudestaan ilman merkittäviä investointeja, joihin rahoituksen saanti muodostuu usein 
mahdottomaksi. Eläintenpitokiellon keston pidentämisellä ei siis tuotantoeläinten pidon tapauksessa ole käytännön 
vaikutuksia eikä keston pidentäminen ole välttämätöntä eläinsuojelurikosten ennaltaehkäisemiseksi.

Arviomuistiossa on todettu, ettei Oikeusrekisterikeskukselta saatujen tietojen perusteella ole havaittu useita 
tapauksia, joissa eläintenpitokieltoja olisi rikottu. Määrätty eläintenpitokielto on jo itsessään tehokas rangaistus 
estämään eläimiin kohdistuvien rikosten jatkamisen, ainakin tuotantoeläinten pidon tapauksissa. Kiellon keston 
pidentäminen tai rangaistusasteikon kiristäminen edellyttävät selkeää näyttöä muutoksen vaikutuksista, eikä 
tiukentamiselle ole ainakaan tilastojen valossa riittäviä perusteita. Riittäväksi näytöksi ei ole katsottavissa oletetut 
vaikutukset, jotka riippuvat lakimuutoksen tiedottamisesta.

Rangaistusasteikkojen kiristämisen sijaan keskeisempiä toimia eläinsuojelullisten ongelmien välttämiseksi on 
maataloustuottajien riittävästä tulotasosta huolehtiminen sekä riittävien ja helposti saatavilla olevien sosiaali- ja 
terveyspalveluiden saavutettavuus. Lisäksi viranomaisten välistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa tehostamalla voidaan 
ennaltaehkäistä entistä paremmin eläinten suojeluun liittyvien ongelmien syntymistä. Myös Välitä viljelijästätoiminnan riittävään resurssointiin on kiinnitettävä entistä paremmin huomiota.


Kohtaan "muita huomioita":

Arviomuistiossa on tuotu yleisellä tasolla esiin, että eläinsuojelurikosten kohdalla rangaistuskäytännöt liikkuvat 
rangaistusasteikon keskivaiheen alapuolella, ns. ensimmäisellä neljänneksellä. Luonnollisille henkilöille tuomittavien 
seuraamusten osalta vaikutukset harvemmin laajenevat tätä edemmäs. Siltä osin, kun kyse on 
tuotantoeläintenpitoon liittyvistä eläinsuojelurikosten rangaistuksista, MTK huomauttaa, että eläinsuojelurikoksista 
maataloustuottajille lankeavat seuraamukset (rikosoikeudelliset rangaistukset, joiden lisäksi hallinnolliset 
seuraamukset ja kaupalliset menetykset) asettuvat vaikutuksiltaan kokonaisuutena arvioiden rangaistusasteikon 
"viimeiselle" eli kovimmalle neljännekselle.

Maataloustuottajille eläinsuojelurikoksista tai jo niihin kohdistuvasta epäilystä tai esitutkinnasta aiheutuu yrittäjälle 
huomattavia taloudellisia seuraamuksia maataloustukien mahdollisen menettämisen tai takaisinperinnän ja 
kaupallisten sopimusten menettämisen muodossa. Usein jo pelkkä eläinten pitäjään kohdistuvan esitutkinnan 
aloittaminen voi johtaa eläintenpitoon liittyvien tukien pidätykseen tai kaupallisten suhteiden kautta tuleviin 
sanktioihin, mistä aiheutuu yrittäjälle huomattavia taloudellisia haasteita. Lisäksi elinkeinonharjoittajilla on suuri 
maineriski, joka jo pelkästä eläinsuojelurikoksen esitutkinnasta aiheutuu. Suomessa elintarvikemarkkinan rakenteen 
takia kauppasuhteiden luominen uusiin kauppakumppaneihin on vaikeaa ja pahimmillaan pelkkä rikosepäily, 
syyttämättäjättämispäätöksenkin kera, voi vaikeuttaa pysyvästi yrittäjän mahdollisuuksia harjoittaa elinkeinoaan. 
Rangaistusten ja muiden seuraamusten pelotevaikutus on maataloustuottajille jo nykyisellään todella suuri.

Tapauksissa, joissa maatalousyrittäjälle on määrätty rangaistus eläinsuojelurikoksesta ovat johtaneet usein vakaviin 
taloudellisiin vaikeuksiin edellä mainituista syistä. Tiukentunut rahoitusympäristö muiden alaan vaikuttaneiden 
haasteiden lisäksi on johtanut siihen, että yritystoiminnan kohdatessa vakavan, vaikka väliaikaisen, taloudellisen häiriön, esimerkiksi maataloustukien esitutkinnan aikaisen pidätyksen takia, haasteet ovat muuttuneet 
ylitsepääsemättömiksi ongelmiksi, mikä voi lopulta johtaa jopa terveen ja kannattavan yritystoiminnan 
lopettamiseen. Henkilöityvän mainehaitan lisäksi yrittäjä jää tällaisissa yritystoiminnan loppumistilanteissa herkästi 
elinikäiseen velkaantumiseen.

Edellä mainitun lisäksi tuottajille aiheutuu rikosprosessista tuloihin suhteutettuna erittäin suuret oikeudellisen 
avustajan käytöstä tulevat kustannukset. Käytännössä on havaittu useampia tapauksia, joissa maataloustuottaja ei 
ole hankkinut oikeudellista avustajaa, koska hänellä ei ole tähän varaa, tai koska hän ei ole ollut tietoinen 
oikeudestaan oikeusapuun. Maataloustuottajien oikeusturvan näkökulmasta tämä on iso ongelma.

MTK toteaa, että pelotevaikutus eläinsuojelusäännösten noudattamatta jättämisen seuraamuksista on jo nykyisellä 
tasolla maataloustuottajille todella suuri, eikä sitä tule kiristää. Alan yrityksissä tehtävien sukupolvenvaihdosten 
määrä on jo nykyisin huolestuttavan alhaisella tasolla, eikä suuria riskejä sisältävän alan houkuttelevuutta pidä 
heikentää edelleen kohtuuttoman ankarilla seuraamuspelotteilla. MTK korostaa myös arviomuistiossa todetun 
mukaisesti, että rangaistusasteikko mahdollistaa jo nykyisin ankarat rangaistukset, eikä asteikkojen tiukentamiselle 
ole painavia yhteiskunnallisia tarpeita: "Eläinsuojelurikosten rangaistusasteikot mahdollistaisivat huomattavasti 
ankarampien rangaistusten tuomitsemisen eläinten huonosta kohtelusta kuin mitä oikeuskäytännössä nykyään 
määrätään. Asteikko ei siis lopu kesken, eikä vakavienkaan rikosten sovittamista nykyisin käytössä olevaan asteikkoon 
voida pitää ongelmallisena."

MTK toteaa myös, että perusoikeuksien rajoittamiseen tulee aina suhtautua varauksella. Perusoikeuspunninnassa on 
huomioitava omaisuuden suojan vakiintuneempi asema klassisena perusoikeutena, esimerkiksi kolmannen 
sukupolven oikeuksiin nähden.

Helsingissä 13.7.2025

Johan Åberg
Maatalousjohtaja

Kimmo Tammi
Juristi

Kristiina Sarjokari 
Eläinlääkäri 

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

aiheet: lausunto, arviomuistio, eläinsuojelurikos, eläintenpitokielto