Lausunto

Lausunto luonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi maakunta-, yleis- ja asemakaavojen kaavamääräysten ja kaavakohteiden esitystavasta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta

23.05.2025

Ympäristöministeriö

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry kiittää mahdollisuudesta lausua otsikon mukaisesta aiheesta.

MTK kannattaa kaavamääräyksien ja kaavakohteiden merkintöjen vakiomuotoista esitystapaa, mikä tulee yhtenäistämään ja helpottamaan kaavatulkintoja sekä ehkäisemään uusien kuntakohtaisten kaavamerkintävariaatioiden laatimista. Kuitenkin kyseessä on vain kaavakohteiden yhtenäinen koneluettava muotoilu, varsinaista kaavamääräyksien määräyssisältöjen yhtenäistämistä ei asetuksella olla toteuttamassa, minkä MTK pitää riittämättömänä uudistuksena. Yhtenäisten kaavamerkintämuotojen lisäksi pitäisi yhtenäistää kaavamerkintöjen sanalliset määräyssisällöt. Asetuksen tavoittelema yhtenäistämistoimi on tarkoituksenmukainen, mutta se ei ratkaise niitä omaisuudensuoja- ja korvausongelmia, mitä kaavoituksessa on ollut sekä ylipäätään sitä ongelmaa, että kaavamerkintöjen ja -määräysten vapaamuotoisuus aiheuttaa käytännössä paljon ongelmia epämääräisten tai ristiriitaisten merkintöjen ja määräysten käytännön toteuttamisessa. Asetuksesta huolimatta kaavamääräyksiä voidaan täsmentää ja täydentää sanallisesti, minkä tarpeellisuutta asetusluonnoksen perusteluissa perusteltiin kaavamääräyksien tapauskohtaisten täsmentämis- ja selkiyttämistarpeilla. MTK:n kokemuksen mukaan sekä maankäyttö- ja kiinteistöoikeuden professori Martti Häkkäsen oikeudellisessa selvityksessä (Metsien harmaa suojelu kaavoituksessa – oikeudellinen selvitys erityisesti omaisuudensuojan ja oikeusturvan kannalta, 05/2025) ilmenee, että tapauskohtaisilla kaavamääräyksillä ei ole aina täsmentävää tai selkiyttävää vaikutusta kaavamääräyksen tulkintaan ja vaikutuksiin, vaan pikemminkin voi aiheuttaa epäselvän oikeustilan mm. metsien hoidolle ja käytölle. MTK:n mielestä asetuksen seuraava vaihe tulee olla kaavakohteiden ja -määräyksien valtakunnallinen yhtenäistäminen ilman mahdollisuutta poiketa tai muokata niitä sekä arvioida näiden kaavakohteiden ja -määräyksien omaisuudensuojavaikutukset.

Kaavoitusvaiheessa tulisi ratkaista alueiden merkittävyys sekä lunastettavuus, ja lunastettaviksi määritellyt alueet tulisi merkitä omalla kaavakohdemerkinnällä ja vain kaavoituksella lunastettavaksi asetetut alueet voitaisiin lunastaa. Tämä loisi läpinäkyvyyttä ja suunnitelmallisuutta kuntien maapolitiikan toteuttamiseen.

Kaavoitus on pitkäjänteistä rakentamisen ohjausta ja kunnalliset kaavat voivat olla oikeusvaikutteisia useita vuosikymmeniä. Kaavoituksella tavoitellut rakennettavat ja kehitettävät alueet eivät välttämättä toteudu suunnitellussa aikataulussa tai eivät ollenkaan, tähän vaikuttavia selittäviä tekijöitä ja muuttujia on useita. Lähtökohtaisesti uutta rakentamista ohjataan rakentamattomalle alalle, eli maa- ja metsätalousvaltaiselle ja siten alueelle tehdään maankäyttömuodon muutos. MTK muistuttaa metsälain olevan oikeusvaikutteisten yleiskaavojen alueella voimassa ainoastaan maa- ja metsätalouteen ja virkistyskäyttöön osoitetuilla alueilla sekä asemakaava-alueilla maa- ja metsätalouteen osoitetuilla alueilla. Metsälain voimassa ololla on merkitystä maanomistajalle, metsätaloudelle ja luonnonhoidolle, sillä mm. METKA-tuen (sis. ympäristötuki) hakemisen ja myöntämisen yhtenä ehtona on metsälain voimassaolo. Lisäksi alueilla, joilla ei ole metsälaki voimassa, niin mm. 1) metsälain 10§:n mukaisilla kohteilla ei ole lain tuomaa suojaa, 2) ei ole metsätuholain mukaisia velvoitteita tai vastuita, 3) ei tarvitse tehdä metsänkäyttöilmoitusta, 4) ei metsän uudistamisvelvoitetta.

MTK pitää tarpeellisena täydentää koodistoa merkinnällä, jolla jo tällä hetkellä ilmaistaan metsälain voimassaolo aluevarausalueilla, joiden käyttötarkoitus halutaan ohjata muuhun kuin metsätalouteen varsinaisen toteutusaikataulun ollessa epävarma. Kohdemerkintä-tapana on ”M/” (esim. ”M/A”).

MTK pitää tärkeänä luontoarvojen huomioinnin osana maankäytönsuunnittelua ja rakentamisen ohjausta, mutta ei pidä tarkoituksenmukaisena niiden tuomista osaksi kaavaa. Ei ole kestävää ja hyväksyttävää, että asetuksella halutaan edistää sellaisia kaavamääräyksiä, joiden mahdollisesti aiheuttama käytönrajoitus tai - ohjaus maa- ja metsätalousvaltaisille alueille eivät perustu vallitsevaan lainsäädäntöön, sen aiheuttamat korvauskäytännöt ovat epäselvät tai niiden vaikutuksia perustuslainmukaiseen omaisuudensuojaan ei ole arvioitu. Näitä ovat mm. viheryhteydet, ekologinen kehittämisalue, ekologisen kompensaation alueet, Luo-alueet sekä ”S” -suojeluvarausmerkintä.

Orpon hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan toteuttamaan luonnonmonimuotoisuuden turvaamista ja metsien suojelua vapaaehtoisuuteen perustuen, turvaamaan maan- ja metsänomistajien päätäntävallan omasta omaisuudestaan sekä vahvistamaan omaisuudensuojaa. On hallitusohjelman vastaista säätää asetus, jolla ylläpidetään ja edistetään kaavoituksen pakkosuojelua sekä harmaata suojelua.

MTK ei pidä kestävänä, että ”S” -suojelualuemerkintää halutaan asetuksella vaalia maakunta-, yleis- ja asemakaavatasoilla. Kyseisen kaavamääräyksen tavoittelema suojelu ei yleensä perustu lainsäädäntöön, mikä luo ongelmia mm. 1) suojelun ja sen mukaisten maanomistajakorvauksien toteuttamiselle, jos lainmukaisia suojeltavia luontoarvoja ei ole, 2) metsätuholain mukaiselle torjunnalle ja korvausvelvoitteisiin. MTK katsoo ”SL” -suojelumerkinnän olevan ainut tarkoituksenmukainen ja täsmällinen suojelualuemerkintä, sillä sen mukainen suojelu perustuu luonnonsuojelulakiin sekä siten myös siihen liittyvät suojelu- ja korvausprosessit.

MTK:n mielestä kaavoihin voidaan tuoda vain ne suojelualueet, joista on olemassa suojelupäätös. Kaavoittaja ei tee suojelupäätöksiä, niitä tekevät suojeluviranomainen ja maanomistaja. Mikäli kaavoittaja pyrkii toteuttamaan suojelua kaavoituksen keinoin samalla perustellen toteutusta vapaaehtoisin suojeluohjelmin (esim. METSO- ja HELMI -suojeluohjelmat), ei kyse ole enää vapaaehtoisesta suojelusta vaan kaavoituksen keinoin pakotetusta.

MTK on huolissaan viheryhteyden ja yhteystarpeen sekä ekologinen kehittämisvyöhyke kaavakohteista ja - määräyksistä, sillä näiden kaavakohteiden tavoitteet ja mahdollisesti aiheuttama käytönrajoitus tai -ohjaus maa- ja metsätalousvaltaisille alueille eivät perustu vallitsevaan lainsäädäntöön ja siten niiden vaikutuksia perustuslainmukaiseen omaisuudensuojaan ei ole arvioitu. Kaikkien oikeusvaikutusten poistaminen maakuntakaavoista näiden merkintöjen osalta saattaa selkeyttää tilannetta.

Ekologinen kompensaatio on kirjattuna luonnonsuojelulakiin ja ekologinen kompensaatio perustuu sen mukaisesti vapaaehtoisuuteen. MTK ei pidä lain tahtotilan mukaisena sitä, että kaavoituksella ohjataan ja pakotetaan alueita ekologisen kompensaation alueiksi tai edes esittäväksi tällaisina potentiaalisina aluevarauksina ilman maanomistajan suostumusta. MTK katsoo, ettei kaavoituksella tule ohjata ekologisen kompensaation alueiden perustamista, vaan luonnonsuojelulain tahtotilaa ekologisen kompensaation osalta tulee toteuttaa vapaaehtoisuuteen paremmin soveltuvin menetelmin, kuten edistämällä luontoarvomarkkinoiden syntymistä.

Edellä kuvatut suojeluun ja käytönrajoituksiin liittyvät kaavamääräykset voivat olla myös määräaikaisia, eli kaavamääräyksen suojelumääräys lakkaisi asetetun määräajan jälkeen. Koodistoon on MTK:n mielestä tuotava oma sarakkeensa kaavamääräyksien määräaikaisuudesta ja siten ohjata kuntia ja kaavoittajia selkeämpään, läpinäkyvämpään ja perustuslakivaliokunnan näkemyksen mukaan hyväksyttävämpään käytönrajoitustoimintaan omaisuudensuojan turvaamiseksi.

Asetusluonnoksessa vaalitaan kaavakohteiden ja -määräyksien muodostunutta käytäntöä kuitenkin pyrkien ennakoimaan ja ohjaamaan kaavoitusta rakentamisen ohjauksesta enemmän ympäristösuojelulliseksi työkaluksi, mikä ilmenee ”harmaan suojelun” mahdollistamisena entistä laajemmin. MTK ei pidä kehityssuuntaa hyväksyttävänä ja oikeudenmukaisena, sillä ympäristösuojelullisten kaavakohteiden ja - 3/3 määräyksien perustuslain turvaamaa omaisuudensuojaa ei ole arvioitu. MTK edellyttää asetuksenantovaltuuksien uudelleenarviointia, sillä MTK tulkitsee joidenkin asetuksella annettavien kaavakohteiden ja -määräyksien ylittävän lainsäädännön mukaisen kaavojen sisältövaatimuksien kohtuullisuusrajan maanomistajalle.

Professori Martti Häkkänen arvioi selvityksessään, että omaisuudensuojan ja oikeusturvavaatimusten takia kaavamerkintöjen ja -määräysten perustuslainmukaisuus ja mahdolliset perusoikeuksien rajoitukset tulee arvioida. Merkityksellisiä ovat tällöin erityisesti lailla säätämisen sekä lain laadulta edellytetyt täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimukset.

Helsingissä 23.05.2025

Juho Ikonen
Maankäytön asiantuntija

Leena Kristeri
Elinvoimajohtaja

aiheet: kaavoitus, lausunto