Lausunto

Lausunto valtioneuvoston maaseutupoliittisesta selonteosta

13.04.2026

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta
Eduskunnan ympäristövaliokunta

Yleisiä kommentteja 

Poikkihallinnollisesti ja osallistavalla tavalla valmisteltu valtioneuvoston  maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle on tärkeä asiakirja. Selonteossa 
tarkastellaan maaseudun tilannetta ja kehitysnäkymiä sekä esitetään tavoitteita ja  kehittämisehdotuksia maaseudun elinvoiman edistämiseksi. 

Edellinen maaseutupoliittinen selonteko laadittiin vuonna 2009, joten nyt on  perusteltua nostaa maaseudun tilanne uudelleen tarkasteluun ja keskusteluun. MTK  toivoo, että selonteko saa eduskunnassa ansaitsemansa huomion ja käsittelyn.  Selonteossa esitetyt tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset ovat pääosin hyviä ja  kannatettavia sekä toteuttamisen arvoisia. 

Parhaimmillaan selonteko ja eduskunnan siihen esittämät huomiot voivat muodostaa  strategisen asiakirjan maaseudun elinvoiman edistämiselle, jonka linjauksia sekä  nykyinen että tulevat hallitukset voivat hyödyntää ja toteuttaa. Selonteon aikajänne  ulottuu pitkälle tulevaisuuteen. Toisaalta selonteossa esitetyt toimenpide-ehdotuksia  voi pitää jossain määrin myös vaatimattomina. Valtioneuvosto olisi voinut esittää  myös vaikuttavampia keinoja maaseudun elinvoiman lisäämiseksi ja vähenevän  väestökehityksen kääntämiseksi. Esimerkiksi verotuksen keinovalikoima jää  selonteon esityksissä hyvin vähälle. Maaseutualueiden erityinen verokohtelu olisi  selvittämisen arvoinen asia. MTK on aiemmin esittänyt myös sitä, että  metsätalouden myyntituloverot palautettaisiin niihin kuntiin, joissa metsät sijaitsevat.

Selonteossa esitetty maaseutuvisio vuoteen 2040 – Kehittyvät maaseutumme –  turvallisen, toiveikkaan ja kestävästi elinvoimaisen tulevaisuuden tekemisen ja  poliittisten ratkaisujen ytimessä – on muotoilultaan melko vaikeaselkoinen. Se  pyrkii korostamaan maaseutupolitiikan poikkihallinnollista luonnetta. Selonteon  lausuntokierroksella MTK totesi, että järjestön vuoden 2001 tavoite- ja  periaateohjelmaan sisältyvä maaseutuvisio “maaseutu on hyvä paikka asua, yrittää  ja viettää vapaa-aikaa” on edelleen ajantasainen ja käyttökelpoinen. 

Selonteon tavoitteet ja toimenpide-esitykset ovat suurelta osin Suomen hallituksen  toteutettavissa kotimaassa. MTK muistuttaa kuitenkin, että monet niistä luovat  pohjaa myös Suomen EU-vaikuttamiselle. Keskeinen tähän liittyvä kysymys on  EU:n tulevan rahoituskehyskauden valmistelu ja erityisesti uusi NRP-suunnitelma,  joissa maaseudun tarpeet ja maaseutunäkökulma tulee nostaa vahvasti esille. 

Myös edellisen komission kaudella, vuonna 2021 annettu EU:n pitkän aikavälin  maaseutuvisio on asia, jonka edistämisessä Suomen kannattaa olla aktiivinen. EU:n  maaseutuvision tavoitteena on tehdä maaseutualueista vauraampia, saavutettavampia  ja iskunkestävämpiä. Maaseutuvisioon sisältyy myös ehdotus lainsäädäntötyöhön  sisällytettävästä säännönmukaisesta maaseutuvaikutusten arvioinnista sekä  kansallisella että EU-tasolla. Tämä on erittäin kannatettava tavoite ja se sisältyy  myös selonteon toimenpide-ehdotuksiin. Suomen hallituksen pitää EU-vaikuttamisessaan ajaa aktiivisesti maaseutuvaikutusten ulottamista EU:n  lainsäädäntöprosessiin. 

MTK katsoo kuitenkin, että joitakin teemoja olisi voitu selonteossa painottaa  enemmän. Erityisesti maaseudun rahoitushaasteet ja niihin liittyvät  ratkaisuehdotukset eivät nouse selonteossa riittävän selkeästi esiin. MTK korostaa  maa- ja metsätalouden sekä maaseudun yrittäjyyden merkitystä maaseudun  elinvoimalle. Maaseudun elinkeinojen toimintaedellytyksistä huolehtiminen on  keskeinen osa maaseutupolitiikkaa. Lisäksi Itäisen Suomen muuttunut tilanne  geopoliittisten muutosten seurauksena voisi olla selonteossa nykyistä vahvemmin  esillä.
 

Ympäristöasioihin liittyviä kommentteja 

Selonteon kappaleessa 3.6. on tarkasteltu ns. kolmoiskriisiä maaseudun  näkökulmasta. Kolmoiskriisillä tarkoitetaan tässä ilmastonmuutoksen, luontokadon ja veden laadun heikkenemisen muodostamaa ekologisten kriisien kokonaisuutta,  joka haastaa maaseudun toimintakykyä ja ekosysteemipalvelujen kestävyyttä. MTK  korostaa, että maaseudulla on suuri potentiaali ratkaisuille, mutta sen toteutuminen  vaatii johdonmukaista politiikkaa ja oikeudenmukaisia prosesseja, joissa  tunnistetaan maaseutujen toimijat ja toimintaympäristöt. 
Selonteossa on käyty hyvin läpi se, että Maaseutubarometrin mukaan yli 70  prosenttia kansalaisista kokee, etteivät ilmastotoimet kohtele maaseutua ja kaupunkia yhdenvertaisesti, ja että ilmastotoimet tekevät maaseuduilla liikkumisesta  hankalaa. Maaseudun väestön keskuudessa ilmaston muutos herättää huolta, mutta  vielä enemmän koetaan huolta omasta jaksamisesta, terveydestä, tulevaisuuden  epävarmuudesta ja yhteiskunnan ilmapiiristä. 

MTK toteaa, että luonnon moninaisuuden vähenemisessä ennallistamista on  tarkasteltu selonteossa liian suppeasti. EU:n ennallistamisasetuksen edellyttämien  ennallistamistoimien mittaluokka Suomessa on aivan liian suuri ja näiden  taloudelliset vaikutukset ovat todella mittavia. Valtioneuvosto olisi selonteossaan  voinut painottaa enemmän asian talousnäkökulmaa. Valtioneuvosto olisi voinut  tuoda myös esille, että EU:n edellyttämiä ennallistamisvaatimuksia on vielä voitava  kohtuullistaa ja että Suomen hallitus aikoo olla asiassa aktiivinen EU:n suuntaan. 

MTK tuo myös esille sen, että selonteossa ei käydä läpi luonnonarvokauppaa ja sen 
mahdollisuuksia maaseutualueille. 

Energiasiirtymää on tarkasteltu selonteon kappaleessa 3.6.1. MTK toteaa, että  monipuolinen energiapaletti on Suomen tarvitsema energiamalli. Tarvitsemme usean  lähteen energiantuotantoa, joka on hajautettu maantieteellisesti ja eri teknologioiden  välille. Maaseutualueilla on Suomen mallissa tärkeä rooli. MTK korostaa myös  biokaasuntuotannon potentiaalia ja kasvumahdollisuuksia. Turvetuotantoon liittyen  MTK korostaa kotimaisen kuivike- ja kasvuturpeen saatavuuden merkitystä ja  toteaa, että huoltovarmuusmielessä myös energiaturpeella on yhä merkitystä 
Suomessa. 


Liikenne- ja viestintäasioihin liittyviä kommentteja 

MTK pitää maaseutupoliittisessa selonteossa esitettyä tavoitetta parantaa  digitaalista ja fyysistä saavutettavuutta erittäin tärkeänä maaseudun 
elinvoiman kannalta. Toimivat liikenne- ja tietoliikenneyhteydet ovat keskeinen  perusedellytys maaseudun asuttavuudelle, yritystoiminnalle sekä maa- ja  metsätalouden toimintaedellytyksille. Ne ovat tärkeitä myös ihmisten arjen 
sujuvuuden kannalta maaseudulla. 

MTK pitää hyvänä selonteossa esitettyä tavoitetta kaventaa maaseudun ja  kaupunkialueiden välistä digitaalista kuilua. Maaseudulla tarvitaan luotettavia ja  riittävän nopeita laajakaistayhteyksiä, jotta digitalisaation mahdollisuudet voidaan  hyödyntää täysimääräisesti. Laajakaistayhteydet ovat keskeinen edellytys  yritystoiminnalle, etätyölle, palveluiden saatavuudelle sekä erilaisten digitaalisten  ratkaisujen hyödyntämiselle. Pelkkä mobiiliverkko ei useissa tilanteissa riitä  korvaamaan kiinteitä laajakaistayhteyksiä. Valokuitu on keskeinen edellytys  maaseudun elinvoiman vahvistamiselle. Monilla maaseutualueilla  laajakaistaverkon kattavuus ei ole tällä hetkellä vielä riittävällä tasolla.  Maaseudulla ja erityisesti harvaan asutuilla alueilla julkisen tuen merkitys on suuri  ja usein välttämätön edellytys valokuituverkon rakentamiselle. Julkinen tuki tasoittaa 
maaseudun erityispiirteistä, kuten pitkistä välimatkoista ja vesistöistä, aiheutuvia  korkeampia rakentamiskustannuksia. On erittäin tärkeää, että julkisella tuella  toteutettavissa hankkeissa pidetään kiinni riittävän nopean, vähintään 100 Mbit/s:n,  laajakaistayhteyden vaatimuksesta.

Nykyisellä EU-ohjelmakaudella maaseudun laajakaistainvestointeja rahoitetaan  ainoastaan Suomen CAP-suunnitelmasta, jossa tähän tarkoitukseen on varattu 50  miljoonaa euroa koko ohjelmakaudelle. Tätä rahoitusta ja toimintaa on tarpeen 
jatkaa myös tulevalla kaudella uudessa NRP-ohjelmassa. 

MTK korostaa toimivan liikenneinfrastruktuurin merkitystä maaseutualueiden  saavutettavuudelle. Erityisesti alempiasteisen tieverkon kunto on ratkaisevan  tärkeä maaseudun elinkeinojen toimivuudelle. Maatalouden kuljetukset,  metsätalouden puuhuolto sekä maaseudun yritystoiminta ovat pitkälti riippuvaisia  alemman tieverkon toimivuudesta. Tieverkon kunto vaikuttaa suoraan kuljetusten  sujuvuuteen, kustannuksiin sekä logististen ketjujen toimintaan. Toimivaan  liikenneinfrastruktuuriin liittyy yhä vahvemmin myös turvallisuus- ja sotilaallisia  näkökohtia. 

MTK pitää tärkeänä yksityisteiden merkityksen tunnistamista maaseudun  elinvoimalle. Yksityistiestö on keskeinen osa maaseudun infrastruktuuria, ja sillä  on merkittävä rooli maa- ja metsätaloudessa, mutta myös pelastustoimessa,  huoltovarmuudessa sekä kokonaisturvallisuudessa. Selonteossa yksityisteiden  hoitokuntien merkitystä on tarkasteltu myös kansalaistoiminnan ja asukkaiden  hyvinvoinnin näkökulmasta. Yksityisteiden kunnon parantaminen ja niihin  käytettävä rahoitus ovat siten erittäin tärkeä maaseutupoliittinen toimenpide. 

Lisäksi MTK korostaa, että maaseudun liikennejärjestelmän kehittämisessä tulee  huomioida alueiden erityispiirteet, kuten pitkät etäisyydet, harva asutus sekä  palveluverkkojen keskittyminen. Näiden tekijöiden vuoksi toimiva tieverkko ja  logistinen infrastruktuuri ovat maaseudulla erityisen keskeisessä asemassa. MTK  korostaa myös, että kotimaan lentoyhteydet palvelevat osaltaan myös maaseudun  liikkumisen tarpeita. 

Kunnioittavasti, 
Simo Tiainen 
Johtaja, Alue- ja maaseutupolitiikka 
simo.tiainen@mtk.fi
puh. +358 40 55 33 13

aiheet: lausunto, maaseutupoliittinen selonteko