Lausunto

Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi merituulivoimasta talousvyöhykkeellä

15.08.2025

Työ- ja elineinoministeriö

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry kiittää mahdollisuudesta lausua otsikon mukaisesta
aiheesta.

Lausuntopalvelun kysymyskohtaiset vastaukset:


1. Palaute osallistumisen edellytysten sisällöstä (3 §).

MTK:lla ei ole tähän kommentoitavaa


2. Palaute osallistumisvakuuden määrästä ja uusimisesta (4 §).

MTK:lla ei ole tähän kommentoitavaa


3. Palaute tarjottavasta hyödyntämismaksusta, kuten maksun määräytymisestä, indeksoinnista ja pisteytyksestä (8 § ja liitteen 1 kohta A).

Hyödyntämismaksu on maksu, jonka kilpailutuksen voittaja on valmis maksamaan päästäkseen hyödyntämään kilpailutuskohteena ollutta merituulivoima-aluetta. Kaikkiaan pisteitä voi saada 50, mikä on 50% kokonaispisteistä. Hyödyntämismaksua käsittelevä kriteeri on merkittävässä roolissa osana kilpailutusta, mikä on valtion kannalta luonnollista, sillä hyödyntämismaksutulot tuloutetaan valtiolle.

MTK pitää epäkohtana, että kilpailutuksessa taloudellinen hyöty on ohjattu valtiolle. Kunnat sekä maanomistajat on jätetty hyötyjien ulkopuolelle kilpailutuksessa. Tämän kaltainen kilpailutuskriteeristö ei edistä merituulivoiman hyväksyttävyyttä. MTK lausuu tästä näkökulmasta tarkemmin kohdassa 9.

muu palaute.


4. Palaute edistämisvakuuden määrästä, kerryttämisestä ja uusimisesta (10 §).

MTK:lla ei ole tähän kommentoitavaa


5. Palaute kokemusta, osaamista ja muuta hankkeen edistämiskykyä koskevista valintakriteereistä
(liitteen 1 kohta B) sekä niihin liittyvistä määritelmistä (1 §).

Meillä ei ole tähän kommentoitavaa

6. Palaute hankkeen ympäristövaikutuksia koskevista valintakriteereistä (liitteen 1 kohta C).
MTK pitää hyvänä kriteerinä edellyttää tuulienergian hyödyntämishankkeeseen liittyvän liikenteen,
kuten käyttö-, huolto-, korjaus- ja vierailuliikenteen käyttövoimana on sähkö tai biopolttoaineista,
bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain (393/2013) 4 §:n 14 kohdassa tarkoitetut
kestävyyskriteerit täyttävät uusiutuvat polttoaineet.

MTK pitää hyvänä kriteeriä, jossa edellytetään linnuston tarkkailua merituulivoima-alueella ja tietojen
toimittamista työ- ja elinkeinoministeriölle.

MTK pitää puutteena, ettei ympäristövaikutuksia koskeviin valintakriteereihin ole lisätty edellytystä merenpinnan alaiseen tarkkailuun (kalat ja kasvit) ja näiden tarkkailutietojen toimittamista Työ- ja elinkeinoministeriölle. MTK:n mielestä tällainen valintakriteeri tulee lisätä osaksi ympäristövaikutuksia koskeviin valintakriteereihin.


7. Palaute energiajärjestelmän joustavuutta koskevista valintakriteereistä (liitteen 1 kohta D). Kannustavatko ehdotetut pistemäärät näkemyksenne mukaan riittävästi kyseisten energiajärjestelmän joustavuutta edistävien hankkeiden toteutukseen? Tarvitsevatko hankkeet ylipäänsä lisäkannusteita pisteytyksen muodossa toteutuakseen? Tulisiko hankekategorioiden poiketa esitetystä?

Energiajärjestelmän joustavuutta koskevat valintakriteerit kannustavat pisteiden merkittävästä painotuksesta johtuen toimijoita kehittämään merituulivoimatuotannon lisäksi esimerkiksi vetytuotantoa, jotta sähköä voidaan muuttaa toiseen energiamuotoon. Yksittäisen laatukriteerin merkittävä pisteosuus voi olla ratkaiseva vertaillessa hakijoita keskenään yhdessä hyödyntämismaksun suuruuden kanssa. MTK arvioi, että käytännössä valintakriteerikokonaisuus suosii sellaisia hakijoita, jotka ovat valmiita merituulivoiman lisäksi rakentamaan vetylaitoksia.


8. Palaute hyödyntämismaksun ja laadullisten valintakriteerien pisteytyksen suhteesta, eli siitä, että hinnan osuus on 50 prosenttia ja laadun osuus 50 prosenttia (6 § ja liite 1). Tulisiko jakoa mielestänne muuttaa ja jos, miksi?

MTK edellyttää valintakriteerikokonaisuuden ja niiden suhteiden uudelleenarviointia, sillä kokonaisuutta on tarve täydentää energiajärjestelmän hyväksyttävyyden edistäminen -kriteeriluokalla. Tästä MTK lausuu tarkemmin kohdassa 9. muu palaute.
 

9. Muu palaute.

MTK pitää asetuksen ja kilpailutuksen kriteeristöjen tavoitteita hyvänä. Pyrkimyksenä on valita kokenut, osaava ja luotettava toimija, jolla on hyvät valmiudet merituulivoimahankkeen edistämiseen ja toteuttamiseen.

Merituulivoiman hyväksyttävyyttä voimalinjarakentamisen näkökulmasta käsiteltiin laaja-alaisesti 07.02.2025 Työ- ja elinkeinoministeriön sidosryhmätilaisuudessa. Tuolloin MTK oli tyytyväinen, että voimalinjoihin kytkeytyvä hyväksyttävyyshaaste oli tunnistettu asetusvalmistelussa. MTK on kuitenkin tyrmistynyt, ettei tätä hyväksyttävyyshaasteen ratkaisua ole tuotu asetusluonnokseen asti.

MTK:n mielestä kriteereistä puuttuu hyväksyttävyyden edistäminen, mikä kohdentuu erityisesti sähkönsiirron voimalinjoihin. MTK ei hyväksy, että merituulivoimakilpailutuksessa sähkönsiirron voimalinjarakentaminen irtautetaan erilliseksi hankkeeksi kilpailutuksen ulkopuolelle, vaikka merituulivoimahanke sellaista edellyttäisi tuottaakseen sähköä Suomen sähköverkkoon. MTK:n havaintojen mukaan rannikkoalueen maanomistajat ovat huolissaan voimalinjojen sijoittamisen aiheuttamista haitoista ja vaikutuksista kiinteistöjen arvoon sekä hyödyntämis- ja kehittämismahdollisuuksiin. Lisäksi lunastustoimituksen kautta määrättävää korvaustasoa ei koeta oikeudenmukaiseksi suhteessa maan käyttöoikeuden menetykseen ja muihin aiheutuviin haittoihin voimalinjan seurauksena. Mahdollisia rantautumispaikkoja ei ole monia ja ne ovat käytännössä ennakolta jo tiedossa, siten merituulivoima-aluekilpailutukset voivat vaikuttaa kiinteistöjen kehittämismahdollisuuksiin jo kilpailutuksen aikana vaikkei varsinaista voimalinjasuunnitelmaa ole olemassa.

MTK:n kokemuksen perusteella esimerkiksi maatuulivoimahankkeita yksityisten maanomistajien kilpailuttaessa, maanomistajat ovat halunneet vaalia yhtenä valintakriteerinä sähkönsiirtolinjan sijoittamis- ja korvausperusteita. Perusteena on ollut maanomistajien yhdenvertainen kohtelu riippumatta ovatko heidän maansa osa energiantuotantohanketta vai siihen keskeisesti sisältyvällä sähkönsiirtolinja-alueella. Laaja-alainen hyväksyttävyys tuulivoiman pää- ja sivuhankkeiden osalta sujuvoittaa hankkeen toteutumista kaavoitus- ja luvitusprosesseissa.

Sähkö- ja voimalinja ovat sijoittamispaikaltaan ylisukupolvisia ja joissain tapauksissa myös iänikuisia. Esimerkiksi voimalinjan seurauksena rajoituksia tulee rakentamiseen, maa-aineksen ottoon sekä tuulivoimaan sijoittamiseen, käytännössä kiinteistön kehittämismahdollisuudet poistuvat. Maatuulivoimassa yksittäiselle tuulivoimahankkeelle riittää yksi 110kv -voimalinja sähkön siirtoon, mutta merituulivoimassa sähkönsiirto tulee vaatimaan useamman 400kv -voimalinjan, minkä seurauksena maanomistajille kumuloituva haitta voimalinjasta on huomattavasti suurempi merituulivoimassa kuin maatuulivoimassa.

MTK edellyttää Suomen valtioneuvostoa osoittamaan kansallista esimerkkiä, kuinka edistää uusiutuvan energiahankkeiden hyväksyttävyyttä, erityisesti voimalinjarakentamisessa ja sen aiheuttamien haittojen osalta. MTK:n mielestä paikallisista haitoista soisi jäävän enemmän tuloja paikallisesti, sillä yhteinen tarkoitus on tehdä vihreästä siirtymästä hyväksyttävää ja haluttuakin. Valintakriteerikokonaisuus vaikuttaa nykyisellään sellaiselta, että valtio on merkittävänä hyödynsaajana, kun hyödyntämismaksun suuruudesta on mahdollista saada 50 pistettä 100 pisteestä.

Merituulivoiman hyväksyttävyyttä voidaan edistää lisäämällä valintakriteereihin kohta, energiajärjestelmän hyväksyttävyyden edistäminen, jossa hakija osoittaa millaisella korotuskertoimella on valmis korottamaan voimalinjarakentamisen edellyttämän maa-alan käyttöoikeuden lunastuskorvausta, joka määritellään lunastuslain mukaisessa menettelyssä. Perustaso eli 0-pistetason korotuskerroin on 1,25 perustuen 1.8.2025 voimaan tulleen lunastuslain korotuskertoimeen määrättävälle lunastuskorvaukselle. Pisteytys voi olla esimerkiksi 0,25 pistettä per +0,25 kerroinlisäys suhteessa perustasoon. Lisäksi ennakoitavuuden takia kattona voisi olla 10,0 korotuskerroin, jolloin maksimipisteet olisivat 8,75.

MTK arvioi ettei 10,0 korotuskerroinkatto ole taloudellinen este voimalinjarakentamiselle, koska esimerkiksi maankäytön muutosmaksua valmistelleen työryhmän loppuraportin (maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2024:2) mukaan 5000€/ha maankäytön muutosmaksulla ei ole konkreettisia vaikutuksia voimalinjarakentamiseen tai sijoittamiseen, kun se olisi voimalinjarakentamisen kokonaiskustannuksista hyvin pieni osa. 400kV -voimalinja edellyttää yhteensä noin 6ha per voimalinjakilometri maankäytön muutosta ja metsätalouden rajoitusta.

Lainsäädännöllisiä esteitä valintakriteeritäydennykselle ei ole asetuksessa, sillä laki merituulivoimasta talousvyöhykkeellä (937/2024) antaa 5.3 § antaa riittävät asetuksenantovaltuudet 5.1§:ssä olevaan hyväksyttävyyden edistämiseen.

Petteri Orpon hallitusohjelmassa on erillisenä kirjauksena ”omaisuudensuojaa kunnioitetaan ja se huomioidaan aiempaa paremmin myös lunastuslainsäädäntöä uudistamalla. Omaisuudensuojaa vahvistetaan korottamalla voimansiirtolinjojen lunastamisesta maksettavia korvauksia”. Omaisuudensuojan kunnioittaminen ei välity asetusesityksestä, kun sähkönsiirto käsitellään erillisenä hankkeena irtautettuna merituulivoimahankkeesta ja kilpailutuskriteereistä. Hallitusohjelman läpileikkaavissa tavoitteissa tavoitellaan myös sujuvoittamista ja MTK:n näkemyksen mukaan keskeinen sujuvoittamisen keino on vaalia omaisuudensuojan ja oikeudenmukaisuuden toteutumista. Näillä on MTK:n mielestä alentavia vaikutuksia muutoksenhaku- eli valituksien määrään.


Helsingissä 15.08.2025

Juho Ikonen
Maankäytön asiantuntija

Leena Kristeri
Elinvoimajohtaja

aiheet: lausunto, merituulivoima