Lausunto

Lausunto maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta susikiintiöksi

11.12.2025

Maa- ja metsätalousministeriö

MTK kiittää mahdollisuudesta esittää näkemyksensä asiassa ja toteaa siitä seuraavaa:


Yleistä

MTK pitää erittäin kannatettavana sitä, että metsästysaikana suden kannanhoidollinen metsästys järjestettäisiin kiintiömetsästyksenä. Suoraan asetuksen perusteella toteutettava kiintiömetsästys on sopivin valinta toteutustavaksi, sillä näin toimien metsästyksen käytännön toteutuminen ei esty
valitusten ja täytäntöönpanokieltojen vuoksi. 

MTK korostaa, että metsästyslain ja asetusten muodostamaa lainsäädännöllistä kokonaisuutta on tarvittaessa jatkokehittävä, jotta suden kiintiömetsästys toteutuu käytännössä parhaalla mahdollisella tavalla. Näin ollen kiintiömetsästyksestä alkuvuonna 2026 saatavien kokemusten ja
havaintojen on tarvittaessa vaikutettava jo seuraavaan kiintiömetsästysjaksoon.


Suurin sallittu saalismäärä (1 §)

Asetusluonnoksessa poronhoitoalueen ulkopuolelle tulisi 100 suden kiintiö. MTK:lla ei ole määrästä
huomautettavaa.

Asetusluonnokseen liittyvän muistion mukaan kiintiömetsästys ei estä samanaikaisten vahinkoperusteisten poikkeuslupien käyttöä, mikäli tarvetta on muutoin kielletyille pyyntimenetelmille. MTK huomauttaa, että asiaa ei ole perusteltua kytkeä vain kiellettyjen pyyntimenetelmien käytön tarpeeseen, vaikka ne ovatkin olennainen osa asiaa. Normaaleinkin pyyntimenetelmin toteutettavalle suden poistamiselle poikkeusluvan kautta voi nimittäin olla tarvetta. Lisäksi MTK muistuttaa, että vahinkoperusteisten poikkeuslupien ohella myös turvallisuusperusteisia poikkeuslupia on oltava saatavilla kiintiömetsästyksestä riippumatta. Jotta olisi mahdollisimman varmaa, että yksittäisiä vahinko- ja turvallisuusperusteisiapoikkeuslupia on
saatavilla myös silloin, kun metsästysaikana toteutettava alueelliseen kiintiöön perustuva metsästys on käynnissä, MTK on ehdottanut metsästyslaissa nimenomaisesti säädettäväksi, että poikkeuslupaharkinnassa muuna tyydyttävänä ratkaisuna ei pidetä sitä, että käynnissä on
alueelliseen kiintiöön perustuva metsästys.

Poikkeuslupiin liittyen muistiossa todetaan myös, että poikkeuslupien määrää ei rajoiteta eikä niitä lueta kiintiöön kuuluviksi. MTK pitää tätä tärkeänä ja kannatettavana. Koirasusiin liittyen muistiossa todetaan, että mikäli koirasusialueilta metsästysajan puitteissa voidaan DNA-selvityksellä todeta saalis koirasudeksi, se ei vähennä kiintiötä. MTK yhtyy näkemykseen siitä, että saaliiksi saatujen koirasusien ei tule kuluttaa kiintiötä – riippumatta siitä, miltä alueelta koirasusi on saaliiksi saatu. Käytännössä tämä vaatii sitä, että Luonnonvarakeskus priorisoi näytteiden käsittelyn ja siltä edellytetään, että DNA-näytteet analysoidaan ilman viiveitä niiden saapuessa. Tämä on välttämätöntä, jotta koirasudeksi osoittautuneen yksilön korvaamiseksi ehditään vielä kaataa oikea susi. Ripeä DNA-tieto tehostaa myös merkittävästi koirasusien poistamista.

Aluekohtaiset kiintiöt (2 §)

Asetusluonnoksessa poronhoitoalueen ulkopuolella olisi 16 kiintiömetsästyksen aluetta. Näistä neljä olisi ns. koirasusialueita. MTK korostaa, että suden kiintiömetsästys tulee järjestää mahdollisimman laajalla alueella eri puolilla Suomea. Vaikka Suomen susikanta on painottunut Lounais-Suomeen, ihmisarkuuden lisäämiseksi metsästyspainetta on syytä kohdentaa eri puolille Suomea. Kiintiömetsästyksen kohdentaminen laumoihin ja yksilöihin Kiintiömetsästys on tarkoitus toteuttaa laumoihin kohdistuvana. MTK ei pidä tätä parhaana mahdollisena ratkaisuna, vaan katsoo olevan tarpeellista ja perusteltua, että suden kiintiömetsästystä toteutettaisiin laumapoistojen lisäksi myös yksittäisiä susia poistamalla. MTK:n
näkemyksen mukaan yksittäisten susien poistoa tulisi tehdä vähintäänkin kokeiluluonteisesti edes muutamalla alueella.

MTK toteaa, että yksittäisten yksilöiden poistaminen eri laumoista on välttämätöntä susikannan ihmisarkuuden vahvistamiseksi mahdollisimman laajalla alueella. Susien ihmisarkuudella on suuri merkitys ihmisten turvallisuuden lisäksi kotieläinvahinkojen vähentämisessä ja ennakkosuojauksen
tehon varmistamisessa. Jos metsästysaika alkaisi vuosittain elokuun alussa, yksittäisten nuorten yksilöiden erottaminen laumasta olisi mahdollista, mikä helpottaisi yksittäisten yksilöiden valintaa ja poistamista. Näin toimien myös yksittäisen susien poistamisen vaikutukset susikantaan olisivat
ennakoitavissa ja hallittavissa.

Asikainen Anna-Rosa
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK r.y

aiheet: lausunto, susikiintiöt