Lausunto

Lausunto elintarvikelain kokonaisuudistukseen liittyvistä asetusehdotuksista

10.01.2021

Maa- ja metsätalousministeriö 

MTK kiittää mahdollisuudesta lausua ehdotuksista maa- ja metsätalousministeriön asetuksiksi liittyen elintarvikelain kokonaisuudistukseen. Lausuntopyyntö koski seuraavia ehdotuksia: 

1. valtioneuvoston asetus eläinperäisten elintarvikkeiden viranomaisvalvontaa tekevien henkilöiden kelpoisuusvaatimuksista 
2. maa- ja metsätalousministeriön asetus elintarvikehygieniasta 
3. maa- ja metsätalousministeriön asetus elintarvikevalvonnasta 
4. maa- ja metsätalousministeriön asetus zoonooseista 
5. valtioneuvoston asetus eräistä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista annetun valtioneuvoston asetuksen kumoamisesta 
6. maa- ja metsätalousministeriön asetus eräiden maa- ja metsätalousministeriön päätösten ja asetusten kumoamisesta  

Asetusehdotusten taustalla on elintarvikelain kokonaisuudistus, jonka rinnalla uudistetaan kansallinen elintarvikehygieniaa ja elintarvikevälitteisiä zoonooseja koskeva lainsäädäntö. MTK haluaa tuoda esiin ehdotuksiin liittyen seuraavat kommentit: 

Yleisesti 

Asetusehdotusten taustalla on elintarvikelain kokonaisuudistus ja sen rinnalle uudistettavat asetukset. Jatkossa olisi kolme maa- ja metsätalousministeriön asetusta: maa- ja metsätalousministeriön asetus elintarvikehygieniasta, joka koskisi toimijoita, maa- ja metsätalousministeriön asetus elintarvikevalvonnasta, joka koskisi valvojia ja maa- ja metsätalousministeriön zoonoosiasetusehdotus, joka koskisi sekä toimijoita että valvojia.  

Uudistuksen tavoitteeksi mainittu periaate yksinkertaistaa ja selkeyttää kansallista lainsäädäntöä ja koota yhteen kaikkia elintarvikealan toimijoita kaikissa elintarvikeketjun vaiheissa koskevat mm. kansalliset elintarvikehygieniasäännökset, elintarvikevalvonta sekä zoonoosilainsäädäntö, on MTK:n mielestä lähtökohtaisesti toteutunut hyvin. Erityisesti alkutuotannon ja siihen liittyvien toimintojen ja toimijoiden osalta on toivottavaa, että uudistetut asetukset olisivat nyt selkeämpiä ja toimijoiden helpommin löydettävissä ja ymmärrettävissä. Aikaisempi useista säädöksistä koostunut, osin vaikeaselkoinenkin säädöspaketti, oli jo aikansa elänyt ja uudistus näin ollen enemmän kuin tervetullut. 

Ruokaviraston ja muiden valvontaviranomaisten ohjeiden sekä elinkeinon hyvän käytännön ohjeiden merkitys korostunee jatkossa. MTK näkeekin, että kehitys on oikeasuuntainen, mutta kehottaa varmistumaan Ruokaviraston ja muiden valvontaviranomaisten resurssien riittävyydestä, jotta mm. toimijoiden neuvontapalvelut toimisivat riittävällä tasolla. 

MTK näkee hyvänä, että uuteen asetukseen zoonooseista koottaisiin yhteen nautojen, sikojen, kanojen ja kalkkunoiden sekä elintarvikehuoneistojen salmonellavalvontaa koskevat säännökset sekä broilereiden kampylobakteerivalvontaa ja STEC -bakteerin seurantaa naudoista koskevat säädökset. Toimijan on näin helpompi hahmottaa myös säädösten taustalla olevat periaatteet siitä, miksi häneltä vaaditaan tiettyjä toimenpiteitä. 

Asetusehdotuksella sallittaisiin vertailumenetelmää vasten asianmukaisesti validoitujen vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien käyttö salmonella-, kampylobakteeri- ja STEC-tutkimuksissa. MTK pitää tätä kehitystä hyvänä, kun uudet tutkimusmenetelmät otetaan käyttöön virallisesti hyödynnettäviksi. Toimijan tekemän salmonellanäytteenoton yhteensovittaminen viranomaisen tekemän näytteenoton kanssa on oikeansuuntainen uudistus.  

Kustannukset toimivasta ja vaikuttavasta salmonellavalvonnasta ovat suuria varsinkin alkutuotannolle ja erityisen raskaita ne ovat saneeraustilanteessa yksittäiselle tilalle. MTK korostaakin, että taloudellista riskiä tulee jakaa selkeämmin myös veronmaksajille. Elintarviketurvallisuuden ja salmonellan nollatoleranssin ylläpito ei ole alalle ilmaista ja valtion tulisikin jatkossa ottaa suurempi rooli korvausten osalta. 

MMM:n asetus elintarvikehygieniasta 

46 § Teurastuksesta ilmoittaminen  

Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi teurastuksesta ilmoittamisesta riittävän ajoissa lihantarkastuksen järjestämiseksi. Pykälässä ehdotetaan, että teurastus tulisi ajoittaa siten, että lihantarkastus voitaisiin tehdä virka-aikana, jollei valvontaviranomaisen kanssa olisi muuta sovittu. Viikonlopputeurastuksesta tulisi ilmoittaa vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin. Tämä vaatimus on uusi ja koskisi kaikkia muita teurastamoita paitsi poroteurastamoja. Lisäksi pienteurastamotoimijan olisi ilmoitettava lihantarkastuksesta vastaavalle valvontaviranomaiselle vähintään kaksi arkipäivää aikaisemmin ennalta sovitulla tavalla, milloin eläimiä aiotaan teurastaa, mikä vastaisi voimassa olevaa lainsäädäntöä.  

MTK näkee, että vaatimus tiukahkoista ilmoitusajoista olisi ollut tarkoituksenmukaisempaa sisällyttää osaksi Ruokaviraston ohjeita ennemmin kuin osaksi säädöstä. Näin käytännön toteutukselle jäisi enemmän joustoa. Se hyödyttäisi sekä teurastamotoimijaa että valvontaviranomaista.    

45§ Alkutuotannon toimijalle toimitettavat tiedot lihantarkastuksesta 

Vaikka useimmiten teurastamotoimija on eläimen haltija teurastuksen yhteydessä, jolle lihantarkastustiedot toimitetaan, pitää MTK hyvänä ja tarkoituksenmukaisena, että säädöksessä velvoitetaan teurastamotoimija toimittamaan lihantarkastustiedot myös alkutuotannon toimijalle, jolle tulee toimittaa myös tiedot mahdollisuudesta muutoksenhakuun. Vastaava velvoite koskisi poroteurastamotoimijoita. Yhdenmukaisuuden varmistamiseksi on lisäksi tarpeen säätää alkutuotannon toimijalle toimitettavien tietojen sisällöstä. MTK kannattaa tätä ehdotusta. 

50 § Teurastamon, poroteurastamon ja riistan käsittelylaitoksen rakenteita koskevat yleiset mukautukset Pykälän 1 kohdan mukaan teurastamossa ja poroteurastamossa ei tarvitsisi olla erillistä tilaa alkuperätilalla tapettujen eläinten vastaanottamiseen ja säilyttämiseen, jos teurastusta jatkettaisiin välittömästi eläinten elintarvikehuoneistoon tuonnin jälkeen. Tällaisia eläimiä olisivat alkuperätilalla tapettu tarhattu riista ja biisonit, teurastamon ulkopuolella hätäteurastetut sorkka- ja kavioeläimet sekä tietynlainen alkuperätilalla tapettu siipikarja.  

Komission antaman asetusehdotuksen mukaan alkuperätilalla voisi tappaa myös nautoja, hevosia ja sikoja tietyin ehdoin. Ehdotuksen mukaan nämä eläimet olisi teurastettava loppuun välittömästi teurastamoon tai poroteurastamoon tuonnin jälkeen. Asetusmuutosta olisi tarkoitus soveltaa 21.4.2021 alkaen. MTK kannattaa mukautuksen käyttöönottoa. 

MMM:n asetus zoonooseista 

2§ Määritelmät 

Epidemiologisen yksikön määritelmää on ehdotuksessa tarkennettu. Arvioitaessa sitä, kuuluvatko tietyt eläimet samaan vai erillisiin epidemiologisiin yksiköihin, voitaisiin ehdotuksen mukaan käyttää apuna muun muassa eläimistä ja ympäristöstä otettujen näytteiden tutkimustuloksia. MTK pitää tätä tarkoituksenmukaisena saneeraustilanteen läpiviemiseksi mahdollisimman joustavasti ja nopeasti. Valvontaviranomaiselle ja Ruokaviraston ohjeille jätetään ehdotuksessa kuitenkin paljon harkintavaltaa epidemiologisen yksikön määrittelyyn ja arviointiin, joka saattaa aiheuttaa riskin toimijoiden yhdenvertaiselle kohtelulle.   

Nautojen STEC-seuranta uudistettaisiin kokonaan ja STEC-seuranta ehdotetaan tehtävän jatkossa naudan ruhoista pintasivelynäyttein. Lisäksi Ruokavirasto tekisi määrävuosina STEC:n esiintyvyyden seurannan teurasnautojen ulostenäytteistä. MTK kannattaa muutosta ja pitää sitä tarkoituksenmukaisena uudistuksena. 

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Jyrki Wallin

toiminnanjohtaja

+35820 413 2307

+35850 522 5207

aiheet: lausunto, lausunnot