Lausunto

Lausunto päätösehdotuksesta Metsien monimuotoisuusohjelmaksi (METSO-ohjelma) 2026–2040

13.10.2025

Ympäristöministeriö

MTK kiittää mahdollisuudesta lausua päätösehdotuksesta vapaaehtoisen metsien monimuotoisuuden toimenpideohjelma METSO:n jatkokaudesta vuosille 2026–2040. MTK pitää ohjelmaa erittäin tärkeänä, sillä se on vakiinnuttanut asemansa maanomistajien keskuudessa ja ollut erittäin suosittu: maanomistajat ovat tarjonneet maitaan vapaaehtoiseen suojeluun enemmän kuin mitä ohjemassa on voitu toteuttaa. METSO-ohjelman kantava voima on ollut vapaaehtoisuus, ja tämä tulee säilyttää myös jatkossa.  

Ohjelmaa on valmisteltu hyvässä hengessä seurantatyöryhmässä, jossa myös MTK on ollut edustettuna. METSO-ohjelma edistää metsien monimuotoisuutta ja suojelua monin vapaaehtoisin keinoin. Ohjelma on myös osa ennallistamisasetuksen toimeenpanoa Suomessa. Helmi- ja METSO-ohjelmat tekevät vuosina 2026–2030 aikaisempaa tiiviimpää yhteistyötä, mikä on MTK:n mielestä hyvä asia. Useilla alueilla Helmi- ja METSO-työryhmät ovat jo nyt yhteisiä. Vapaaehtoinen soidensuojelu tuodaan Helmi-ohjelmasta METSO-ohjelmaan vuonna 2031, ja MTK pitää tätä hyvänä asiana. Esimerkiksi monet metsänhoitoyhdistykset tulevat tarjoamaan soiden ennallistamispalveluja maaomistajille lähivuosina.   

Päätösehdotuksessa uusi METSO-ohjelma jakaantuu kahteen kauteen: 2026–2030 yksityismaiden tavoitteet on otettu Helmi-ohjelmasta, ja näiden tavoitteiden lisäksi päätösehdotukseen on lisätty vanhojen metsien kriteerit ja luonnontilaisen metsän määritelmän täyttävien metsien suojeluun yksityismailla 10 000 ha. Yhteensä tavoite vuosille 2026–2030 on 50 000 ha. Vuosien 2031–2040 tavoitteet päätetään myöhemmin. Nämä kauden 2031–2040 tavoitteet johdetaan muun muassa tulevasta kansallisesta ennallistamissuunnitelmasta. MTK muistuttaa, että tavoitteiden valmistelu vuosille 2031–2040 on aloitettava ajoissa.   

MTK:n mielestä 50 000 ha:n tavoite (10 000 ha vuosittain vuosille 2026–2030) on kunnianhimoinen toteutuksen realisoitumisen kannalta, sillä nykyresursseilla on päästy vain maksimissaan noin puoleen päätösehdotuksen mukaisesta vuositavoitteesta. Maanomistajat ovat kuitenkin tarjonneet vapaaehtoiseen suojeluun paljon enemmän kohteita kuin mitä on voitu rahoituksen ja henkilöresurssin puolesta toteuttaa. Tästä näkökulmasta tavoitteen nosto on tärkeää, sillä maanomistajilla on runsaasti halukkuutta vapaaehtoiseen suojeluun, ja lisäksi METSO-ohjelmaan on tulossa uusia elementtejä mm. vanhojen metsien kriteerit ja luonnontilaisen metsän määritelmän täyttävien alueiden suojelusta sekä pohjoisen Suomen mukaantulon takia. Lisäksi kansainväliset tavoitteet suojelupinta-alan lisäämisestä ovat korkeita.  

Tavoitetasojen asettamisen lisäksi on ratkaisevan tärkeää varmistaa tulevalle kaudelle riittävä rahoitus. Muutoin kaudelle asetetut hehtaaritavoitteet vesittyvät.  Huomattavaa on, että tälläkin hetkellä monilla ELY-keskusalueilla on hakemuksista muodostunut pitkiä, jopa vuosien mittaisia jonoja, koska varat ja muut resurssit ovat olleet pienempiinkin tavoitemääriin nähden riittämättömät. Lisäksi MTK korostaa, että valtion tulee varmistaa, että maanomistajille, joilla on vanhojen metsien kriteerit täyttäviä metsiä ja halua niiden suojeluun, on tarjolla METSO-ohjelman kautta riittävä suojelurahoitus koko Suomen alueella, joka järjestyy viivytyksettä. Yksityismailla vanhojen metsien suojelu on tarkoitus toteuttaa vapaaehtoisesti, joten omaisuuden suojan toteutumista ja hyväksyttävyyttä ei tule vaarantaa resurssien puutteella.  

On myös muistettava, että oletettavasti vanhojen metsien kriteerit täyttävät kohteet eivät kelpaa puukauppaan, minkä vuoksi nimenomaan METSO-ohjelman kyky ratkaista kohteiden suojelu ja turvata maanomistajien asemaa taloudellisten korvausten kautta on ratkaisevan tärkeää. Tämä tulee turvata koko Suomen alueella, ei vain Pohjois-Suomessa. Valtio on sitoutunut EU:n luonnontilaisten metsien ja vanhojen metsien suojelua koskeviin tavoitteisiin. Siksi valtion on myös osoitettava suojelun toteuttamiseen tarvittaviin korvauksiin riittävä ja ajantasainen rahoitus.  

MTK huomauttaa, että METSO-rahoitusta ei voida korvata luonnonarvokaupalla. Sen sijaan luonnonarvokauppa voi täydentää valtion panostusta ohjelmaan ja muuhun luonnon monimuotoisuutta edistävään toimintaan, ja MTK on sitoutunut luonnonarvokaupan kehittämiseen niin Suomessa kuin EU-tasolla.  

MTK pitää erittäin myönteisenä, että Pohjois-Suomi tulee virallisesti mukaan ohjelmaan ja että siellä keskitytään erityisesti vanhojen metsien suojeluun ohjelman keinoin eli vapaaehtoisesti. Ohjelman laajeneminen Pohjois-Suomeen osaltaan edistää metsien monimuotoisuuden parantamisen ja suojelun tavoitteen saavuttamista pohjoisen metsien ikärakenteen ja kriteerien kohdentamisen johdosta, mutta siihen pääsemiseksi tarvitaan lisäresursseja niin maanomistajalle suojelukorvausten maksuun kuin elinvoimakeskuksiin, jotta hakemuksia voidaan valmistella kohtuullisessa ajassa. On kuitenkin tärkeää, että myös muiden kuin vanhojen metsien kohteiden suojelu on mahdollista myös Pohjois-Suomessa, mikäli maanomistaja niin haluaa, ja että rahoitettavat kohteet ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä.   

Ohjelmassa on pysyvän suojelun lisäksi mukana monia muitakin hyviä toimenpiteitä, kuten määräaikainen suojelu ympäristötuen avulla. Metsänhoitoyhdistykset ovat merkittävä resurssi ympäristötukihakemusten valmistelussa. MTK pitää tärkeänä, että tulevalla kaudella selvitetään mahdollisuus laajentaa ympäristötuki myös pidemmälle ajanjaksolle, esimerkiksi 20 vuoden sopimuksiin. Myös ympäristötuen riittävästä rahoituksesta on huolehdittava.   

Ympäristötuki on tärkeä tukimuoto metsänomistajalle, ja monesti kevennetty väylä pysyvään suojeluun. Ympäristötuella myös turvataan monille lajeille arvokaita elinympäristöjä mosaiikkimaisessa maisemassa, ja ne ovat yleensä pinta-alaltaan pienempiä verrattuna pysyviin METSO-suojelualueisiin. Tällä hetkellä ympäristötuen piirissä on myös METSO-kohteita, joita ei ole vielä saatu jostain syystä pysyvän suojelun piiriin (esim. vasta kehittymässä oleva METSO-kohde, pysyvän suojelun alueita yhdistävä ympäristötukikohde tai valtion pysyvän suojelun rahoitusta odottava kohde). Ympäristötukialueet ovat myös siis eräänlainen puskuri, jolla voidaan turvata alueiden ekologisten arvojen pysymistä ja kehittymistä monin keinoin. Ympäristötuki on ohjelman tärkeä toimenpide, ja se tulee pitää mukana myös jatkossa.  

Päätösehdotuksessa yhtenä toimenpiteenä on, että maa- ja metsätalousministeriö selvittää mahdollisuuksia muuttaa nykyistä metsätalouden luonnonhoidon tukijärjestelmää metsänomistajia kannustavampaan suuntaan. Tätä MTK pitää erittäin tärkeänä, sillä nykyisellään tukijärjestelmä ei kannusta riittävästi maanomistajia, ja tavoitelluista tavoitetasoista toimenpiteiden osalta (mm. lehtojen hoito) jäädään hyvin kauas.  

Metsänhoitoyhdistykset ovat aiemmin välittäneet pysyvän suojelun kohteita ELY-keskuksille ja saaneet siitä korvauksen. MTK pitää huolestuttavana, että päätösehdotuksessa toimijoiden kohdevälityssopimukset poistuisivat METSO-ohjelmasta. Välityskorvaus on korvaus metsänhoitoyhdistyksille ja muille toimijoille merkittävästä työstä monimuotoisuuden edistämiseen, kohteiden tunnistamiseen ja kohdetietojen keruuseen sekä maanomistajien neuvontaan, eikä tätä työtä ole mahdollista tehdä ilman asianmukaista korvausta. Kohdevälityssopimusten poistaminen vaarantaa uusien METSO-kohteiden löytymisen jatkumon, sillä monet maanomistajat tarvitsevat neuvontaa ja tukea niin suojelualue-ehdotuksissa kuin suojeluratkaisujen tekemisessäkin. Elinvoimakeskuksia tuleekin kannustaa edelleen käyttämään metsänhoitoyhdistyksiä muilla keinoin, kuten ostopalveluna, sopivien METSO-kohteiden välityksessä, mikäli kohdevälityssopimukset poistuvat.  

MTK korostaa, että elinvoimakeskuksilla tulee olla alueellisesti riittävä resursointi maanomistajilta tulevien suojeluhakemusten käsittelyä varten. On varmistettava, että myös suurilla elinvoimakeskusten alueilla maanomistajien mahdollisuudet ovat tasavertaiset alueen eri osissa ja että valmistelevien henkilöiden paikallistuntemus on riittävä.  

Kunnioittaen   

Marko Mäki-Hakola, metsäjohtaja  
Heli Siitari, ympäristöasiantuntija  

aiheet: metso-ohjelma, lausunto