null Suomen merenhoitosuunnitelman kolmas osa: ehdotus suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi vuosille 2022–2027

Lausunto

Suomen merenhoitosuunnitelman kolmas osa: ehdotus suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi vuosille 2022–2027

3.5.2021

Ympäristöministeriö

Merenhoidon toimenpideohjelmaluonnos tausta-asiakirjoineen muodostaa laajan, paljon tietoa sisältävän kokonaisuuden. Ohjelmaan voi antaa palautetta kuka tahansa. Käytännössä jo pelkästään aineiston laajuus vaikeuttaa palautteen antamista, mikäli asia ei ole edes jossain määrin ennestään tuttua. Jatkossa aineiston laajuutta ei tule enää kasvattaa.

Itämeren ravinnekuormitusarvioista käy hyvin ilmi, kuinka suuri merkitys valittavalla tarkastelujaksolla on tuloksiin.

Jotta ravinnekuormituksesta ja sen muutoksista saadaan mahdollisimman tarkka arvio, on tärkeää tarkastella pitkänajan trendejä. Luotettava tarkastelu on kuitenkin mahdollista vain, jos veden laadun ja tulevan kuormituksen seurantaa tehdään pitkäaikaisesti useita kertoja vuodessa, mahdollisuuksien mukaan myös jatkuvatoimisin mittauksin, ja maantieteellisesti kattavasti sekä meri- että valuma-alueella. Eri hajakuormituslähteistä peräisin olevia kuormitusarvioita tulisi tarkentaa, jotta toimenpiteitä osataan kohdentaa oikeisiin kohteisiin mahdollisimman kustannustehokkaasti. Lisäksi pistekuormitustietojen ajantasaisuuteen tulee panostaa. Seuranta on tärkeää myös muiden Itämeren kuormituksen osatekijöiden määrän ja muutosten arvioimiseksi.

REHEV1 Ruuantuotannon ja -kulutuksen vesistövaikutusten vähentäminen

Toimenpiteessä pyritään edistämään ympäristöystävällisiä ruokavalintoja. Jotta tämä onnistuu, tarvitaan kattavaa tietoa eri ruokien ympäristövaikutuksista. Tässä puolestaan tarvitaan tietoa mm. eri tuotantotapojen ja -menetelmien vaikutuksesta esim. vesiin ja ilmaan kohdistuvaan kuormitukseen. Viljelyssä on tarkasteltava viljelykierron, ei pelkästään yksittäisen kasvin vaikutusta kuormitukseen. Esimerkiksi maan toiminnallisuutta parantavat monivuotiset kasvit vaikuttavat myös niitä seuraavien yksivuotisten kasvien viljelyn aiheuttamaan vesien kuormitusriskiin.

Toistaiseksi tieto on puutteellista, jolloin tieto eri ruokienkin ympäristövaikutuksesta voi olla virheellistä. Tietoa tulee pikaisesti lisätä tutkimuksella. Koska arviointeja kuitenkin tehdään koko ajan, tulee niissä käyttää aina kattavasti tarkinta saatavilla olevaa tietoa. MTK vastustaa ympäristövaikutusten suoraa huomioimista ravitsemussuosituksissa, joiden keskeinen tavoite on parantaa väestön terveyttä ravitsemuksen avulla. Ravitsemuksellisesti riittävän ruokavalion voi koostaa usealla eri tavalla. Kuluttajien päätöksenteon tueksi tutkittu tieto eri ruokien ympäristövaikutuksista on kuitenkin hyödyllistä.

Toimenpiteessä esitetään Itämeri-laskurin päivittämistä, joka sisältää ruokavalion lisäksi myös muita ravinnekuormituslähteitä, kuten harrastuksia ja asumiseen liittyviä tekijöitä. MTK tukee laskurin päivittämistä, jotta se saadaan nykyistä tarkemmaksi ja kattavammaksi. On tärkeää, että laskurilla laskettu Itämeri-jalanjälki antaa mahdollisimman oikean kuvan yksittäisen kansalaisen valintojen vaikutuksesta kuormitukseen ja ottaa huomioon sekä Suomen rajojen sisä- että ulkopuolella tapahtuneen kuormituksen.

Ruokahävikin pienentäminen on tärkeää. Hävikkiin päätyvän ruuan tuotannon ja myynnin eri vaiheissa syntyy päästöjä ilman, että tuotteista saadaan mitään hyötyä.

Toimenpiteessä esitetään ympäristövaikutusten lisäämistä ruokakasvatukseen ja ruokapalveluiden ympäristöystävällisten elintarvikehankintojen edistämistä. Myös tämä edellyttää, että käytössä on riittävästi puolueetonta tutkittua tietoa ja että sitä myös käytetään kattavasti. Vaikka vesiensuojelu on tärkeää, niin tulee muistaa, että ympäristökysymyksiin kuuluu myös biodiversiteetistä huolehtiminen ja ilmapäästöjen vähentäminen. Näitä kaikkia tulee tarkastella samanaikaisesti puhuttaessa ympäristövaikutuksista.

REHEV3 Lannan ravinteidenkierrätyksen edistäminen osana biokaasutuotantoa

Fossiilisia energialähteitä halutaan korvata laajasti uusiutuvalla energialla. Biokaasutuotanto on tähän yksi mahdollisuus. Biokaasuprosessissa syntyy energian lisäksi aina myös ravinnerikasta mädätettä, jota voidaan käyttää lannoitteena sellaisenaan tai esim. separoituna lähialueen pelloille. Maassamme on kuitenkin alueita, joille on keskittynyt runsaasti kotieläintuotantoa, ja lannassa on enemmän ravinteita kuin alueen kasvintuotannossa tarvitaan.

Jotta ylimääräiset ravinteet saataisiin siirtymään nykyistä tehokkaammin ravinnealijäämäisille alueille väkilannoitteiden korvaajiksi, tarvitaan mädätteen jatkojalostamista väkevöidyiksi lannoitevalmisteiksi, joita on helppo kuljettaa ja käsitellä. MTK tukee biokaasutuotannon lisäämistä sekä lantapohjaisten kierrätyslannoitteiden tuotannon ja käytön edistämistä.

Alueilla, joilla ei ole runsaasti nurmea syöviä kotieläimiä, mutta joilla tarvittaisiin nurmia vähentämään eroosion aiheuttamaa vesistökuormitusriskiä, tulee edistää nurmen käyttöä biokaasuraaka-aineena. Näin monivuotisten ja maan ympäristökestävyyttä parantavien kasvien viljely mahdollistuu myös karjattomilla alueilla. Syntyvällä mädätteellä voidaan korvata väkilannoitteita. On kuitenkin muistettava, että myös kierrätysravinteet voivat huuhtoutua pellolta ja riskin minimoimiseksi tarvitaan samoja vesisuojelutoimia kuin väkilannoitteita käytettäessä.

REHEV4 Puhdistamolietteestä valmistettujen tuotteiden kestävä käyttö viherrakentamisessa

Tienvarsilta ja erilaisilta viheralueilta vapautuvien ravinteiden määrästä esitetään jatkuvasti kysymyksiä. MTK pitää erittäin tärkeänä, että kuormitusta ja alaa, jolta kuormitusta syntyy, arvioidaan nykyistä tarkemmin kokonaiskuormituslaskelmien tarkentamiseksi. Tiedon tarkentuminen auttaa myös kuormitusta vähentävien toimenpiteiden kehittämisessä ja käyttöönotossa viherrakentamisessa. Kuormitusriskiä vähentää se, että alueet ovat pääsääntöisesti kasvipeitteisiä. Tulee kuitenkin muistaa, että varsinkaan tienvarsilta niittojätettä ei kerätä pois ja käytettäviä ravinnemääriä ei rajoiteta. Tällöin mm. fosforia voi antaa moninkertaisesti pelloilla käytettäviin määriin verrattuna. Niittojätteestä ja kuolleesta kasvimassasta vapautuu ravinteita, jotka ovat huuhtoutumiselle alttiita.

REHEV5 Saariston ja rannikkoalueiden erikoiskasvituotannon ja turkistuotannon hajakuormituksen vähentäminen

Saariston ja rannikkoalueiden erikoiskasvintuotannon vesistövaikutuksista on vain vähän tietoa. Turkistuotannon haasteena on lannan erittäin korkea fosforipitoisuus ja tuotannon vahva alueellinen keskittyminen. MTK kannattaa hanketta, jossa selvitetään erikoiskasvintuotannon ja turkiseläinlannan peltokäytön aiheuttamaa vesien kuormitusriskiä. On tärkeää, että hankkeeseen liittyy myös maastossa tehtäviä mittauksia. Tuloksia tarvitaan mm. kuormitusmallinnusten tarkentamiseen ko. kuormituslähteiden osalta sekä kuormitusriskiä vähentävien toimenpiteiden kohdentamisessa. Kipsi-hanke on saanut hyvän vastaanoton. Toimintamallia on hyvä laajentaa myös rakennekalkkiin ja kuituvalmisteisiin. MTK tukee Saaristomeren kohdealueella toteutettavaa pilottihanketta, jossa kokeiltaisiin, millä perusteella ja mitä kolmesta tuotteesta viljelijät itse valitsisivat, jos siihen on mahdollisuus. Myös muuta innovatiivista vesiensuojelumenetelmää on hyvä kokeilla, jos sellainen löytyy. MTK kannattaa myös Pohjanmaalla

karkeammilla maalajeilla toteutettava kuituvalmistekokeilua korkean P-luokan maalla.

REHEV6 Tyrnin merkitys valuma-alueen ravinnevalumien vähentäjänä: pilotointi ja vaikutusten selvitys

Toimenpide pohjautuu v. 2019 aloitettuun kokeiluun Saaristomeren neljällä jokivaluma-alueella. Koska hanke on perustettu, on tärkeää, että se saatetaan loppuun ja arvioidaan tyrnin ravinne- ja eroosiokuormitusta vähentävä vaikutus. MTK katsoo, että kokeilualuetta ei tule kuitenkaan laajentaa saaristoon ennen kuin saadaan luotettavat tulokset menetelmän tehosta jo nyt käynnissä olevalta alueelta. Tyrnin viljelyn takia ei myöskään tarvitse suojavyöhykesäännöstöä päivittää. Jo nyt tyrniä voidaan normaalisti viljellä pellolla omana kasvulohkonaan. Viljeltävien kasvilajien valikoiman laajentaminen on tervetullutta, jos tuotteille löytyy riittävät markkinat.

REHEV11 Lannoitekuljetusten ravinnepäästöjen vähentäminen satamissa

Satamien hulevesitarkkailuissa on havaittu, että yksittäisen sataman vuotuiset typpi- ja fosforipäästöt mereen voivat olla suurempia kuin keskikokoisen kaupungin jätevedenpuhdistamon vuosikuorma. MTK pitää tärkeänä, että lannoitteiden purussa ja lastauksessa sekä lastiruumien pesuvesien mukana tulevia päästöjä pyritään eri keinoin vähentämään. Erityisen hienoa on, jos kuormaa pystytään vähentämään osittain jo pelkästään toimintatapoja muuttamalla ilman suuria investointeja.

REHEV12 Meren ja pohjan sisäisiä ravinnevarastoja vähentävät ja ravinteiden sitoutumista lisäävät toimet

MTK katsoo, vaikka valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähentäminen on ensisijaista meren tilan parantamisessa, tarvitaan myös toimintaa, jolla voidaan vähentää sisäisistä ravinnevarastoista johtuvaa meren tilan heikkenemistä. On tärkeää, että eri menetelmien kokeiluja jatketaan parhaiten toimivien ratkaisujen löytämiseksi ja ohjeistetaan kokeilujen tekemiseen.

REHEV14 Merta kuormittavan toiminnan vesistövaikutusten arvioinnin parantaminen

Vesistövaikutuksia arvioidaan erilaisilla malleilla, jotka tarvitsevat tuekseen käytännön mittauksia. MTK kannustaa mallien tarkentamiseen, jotta niiden antamat tulokset olisivat mahdollisimman lähellä todellista. Jos malleilla saatuja tuloksia käytetään apuna esim. elinkeinotoiminnan lupaprosesseissa, on tärkeää, että toimintaa ei rajoiteta tai kielletä virheellisen mallinnustuloksen perusteella.

ROSKAT7 Maataloudesta aiheutuvan muovikuormituksen vähentäminen

MTK pitää tärkeänä, että maataloudesta aiheutuvaa muovikuormitusta voidaan vähentää. MTK on edistänyt, ja työ jatkuu edelleen, muovin keräystä maatiloilta kierrätykseen. Tämän lisäksi on tärkeää lisätä tietoa myös maatalouden mikromuovilähteistä, jotta niiden maaperä- ja vesistökuormituksen vähentämistä voidaan edistää.

ROSKAT9 Hulevesien ja jätevesien haitallisten aineiden, ravinteiden sekä roska- ja mikroroskankuormituksen vähentäminen

On hyvä, että jätevedenpuhdistuksessa noin 99 % jäteveden mikroroskasta saadaan pois. Roska ja monet haitalliset yhdisteet päätyvät lietteeseen, jota hyödynnetään eri tavoin. Toimenpiteessä mainitaan maisemointi ja todetaan, että maaperästä haitalliset aineet ja mikroroskat voivat lähteä liikkeelle hule- ja valumavesien mukana ja päätyä mereen, pinta- tai pohjavesiin. Kun näin tapahtuu, on jätevedenpuhdistamolla tehty ikään kuin turhaa työtä. Vesiin tapahtuvan kuormituksen lisäksi tulee muistaa maaperän pilaantuminen ja aineiden kulkeutuminen eliöihin. Ongelma on vähintään yhtä suuri lietteen maatalouskäytössä kuin maisemoinnissa. Maatalousmaalla mikroroskia sisältävää jätevesilietepohjaista valmistetta ei voi peittää pysyvästi puhtailla maamassoilla eikä jatkuva kasvipeite ilman maahan koskemista ole pääsääntöisesti mahdollista. MTK korostaa, että jätevesilietteiden nykyistä parempaan puhtauteen on pyrittävä uutta tekniikkaa kehittämällä ja käyttöönottamalla. Vain näin voidaan edistää jätevesilietteiden sisältämien ravinteiden kierrättämistä.

RISKI9 Valuma-aluekohtaisten luontopohjaisten ratkaisujen käyttöönotto tulvista aiheutuvien haittojen pienentämiseksi

MTK tukee sektorirajat ylittävän valuma-aluetasoisen vesienhallinnan kehittämistä osana tulvahaittojen ehkäisyä.

Valuma-aluetasoiseen suunnitteluun luodaan kuitenkin vasta toimintamalleja, minkä tulee tapahtua tutkimuksen, hallinnon, maanomistajien ja alueen elinkeinojen yhteistyönä. Varsinaisessa ratkaisujen suunnittelussa ja käyttöönotossa tulee ottaa huomioon kaikkien alueella toimivien tarpeet. Veden pidättämiseen on etsittävä ratkaisuja kaikilta sektoreilta koko valuma-alueelta. Siinä vaiheessa, kun vesi on jo kulkeutunut vesistöön tai ojaan, ovat maatalouden mahdollisuudet veden pidättämiseen rajalliset, koska maatalousalueet/pellot ovat usein vesistöjen/ojien alajuoksulla, jolloin vesimäärät ovat kasvaneet. Pidättämistä tuleekin tehdä useassa kohteessa yläjuoksulta lähtien.

Esitetyt toimet (kosteikot, kaksitasouomat, maan rakenteesta huolehtiminen ja maa-aineksen huuhtoutumista vähentävät kasvipeitteisyysja muokkauksen keventäminen) ovat kannatettavia. MTK tukee, että perustetaan valumaaluekohtaisia vesienhallinnan asiantuntijaryhmiä, joiden tehtävänä on edistää luontopohjaisten toimenpiteiden käyttöönottoa tulville alttiilla alueilla. MTK korostaa, että ryhmissä tulee olla aina alueen maanomistajien ja elinkeinojen edustus. Tämä on syytä huomioida myös toimenpidetaulukon muiden osallistujien luettelossa.

VIESTI1 Merenhoidon tavoitteiden tehostettu viestintä

Merenhoidon tavoitteista on tärkeää viestiä. Viestinnän tulee perustua tutkittuun tietoon. Yhtenä painopisteenä on ruokavalion merkitys ravinnekuormituksessa. REHEV1-toimenpiteessä esitetty Itämeri-laskurin päivittäminen on tärkeää, jotta viestintä ruokavalion merkityksestä perustuu uusimpaan tutkimustietoon. Pelkän ruokavalion lisäksi viestintää on tehtävä myös mm. muista Itämeri-laskurin sisältämistä kuluttajavalintojen vaikutuksista.

MTK kannattaa myös kaikkia roskaantumista ja jätevesipäästöjä koskevia toimenpiteitä. Roskaantumisen vähentämiseksi on toimiva jätehuolto tärkeää, myös maaseutualueilla.

SOVAn ilma- ja ilmastovaikutuksia käsittelevässä kappaleessa lukee, että peltojen kalkituksessa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä, joten laajamittaisella kipsinlevityksellä voi olla kielteisiä ilmastovaikutuksia. Lause tulee korjata, sillä kipsi (CaSO4∙2 H2O) ei ole kalkitusaine (esim. CaCO3), josta vapautuu hiilidioksidia maaperäreaktion tuloksena. Samassa kappaleessa todetaan, että lannan jalostus biokaasuksi vähentää tarvetta raivata peltoa lannanlevitykseen luoden myönteisiä ilmastovaikutuksia. Kohtaa on tarpeen tarkentaa. Biokaasutus itsessään ei vaikuta pellonraivaustarpeeseen, sillä ravinteet säilyvät biokaasuprosessissa lähes täysimääräisesti ja ravinteille tarvitaan edelleen sijoituspaikka. Toimenpiteessä REHEV3 pyritään ratkaisemaan juuri tätä haastetta. Lisäksi tulee muistaa, että biokaasuprosessissa lannan typpi muuttuu entistä helppoliukoisemmaksi ja pH nousee, jolloin riski ammoniakkihäviöille varastoinnin ja levityksen aikana kasvaa, ellei päästöjen vähentämiseen kiinnitetä erityistä huomioita. Myös typen huuhtoutumisriski on suurempi.

SOVAssa on arvioitu myös lihankulutuksen muutoksen vaikutuksia. Jos lihankulutus vähenee Suomessa, niin lihaa voidaan viedä entistä enemmän maamme ulkopuolelle. Tällöin kotieläintuotannon ympäristövaikutukset eivät muuttuisi nykyisestä. Jos lihankulutuksen väheneminen johtaisi kotieläintuotannon vähenemiseen, vapautuu peltoalaa muuhun kuin rehuntuotantokäyttöön. Jos tällöin esimerkiksi nurmiviljely muuttuu 1-vuotisten kasvien viljelyyn, ravinnekuormituksen riski ainakin joissakin tapauksissa kasvaa. Monimuotoisuutta käsittelevässä kohdassa onkin oikein todettu, että mahdollisen karjankasvatuksen vähenemisen vaikutukset monimuotoisuuteen riippuvat alueen tulevasta käytöstä. MTK muistuttaa, että kyse on pitkistä vaikutusketjuista ja vaikutuksia tulee aina tarkastella laajasti.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry


Airi Kulmala

asiantuntija

maa- ja metsätalouden vesiensuojelu, eläinsuojien ympäristöluvat ja ilmoitusmenettely, ravinteiden kierrätys, BFFE, yleiset maa- ja metsätalouden ympäristönsuojelukysymykset

+358400 755 454

aiheet: lausunto, lausunnot