Järjestön päätavoitteina vuonna 2020 oli kääntää maatalouden tulot ja kannattavuus kasvuun, vahvistaa maanomistajan omaisuudensuojaa, kohottaa metsänomistajien ja viljelijöiden arvostusta ilmasto- ja ympäristötoimijana, vahvistaa toimia viljelijöiden ja metsänomistajien markkinaosaamisen ja -aseman vahvistamiseksi sekä jatkaa järjestöuudistusta keskittyen erityisesti kehittämisohjelmien toimeenpanoon.  Koronapandemia vaikutti toimintaamme, mutta sopeuduimme edunvalvonnassa varsin nopeasti uusiin toimintatapoihin.

Saimme minimoitua koronan vaikutukset elinkeinoillemme

Laadimme nopeasti koronaan varautumisen toimintaohjeet järjestön eri tasoille toimihenkilöstä maatilatason varautumiseen. Koronapandemian vuoksi suurin osa järjestön toiminnasta siirtyi verkkoon, jossa kokouksia ja muita yhteyksiä hoidettiin pääosin Teamsin tai muiden sähköisten työkalujen välityksellä. Järjestön kevätvaltuuskunta siirrettiin kesälle, mutta kokous samoin kuin syysvaltuuskunta järjestettiin normaalissa kokousmuodossa, joskin erityisjärjestelyin.

Koronapandemian aikana olimme aktiivisesti mukana huoltovarmuusorganisaation toiminnassa. Kartoitimme kevään aikana maatalouden tuotantopanosten saatavuutta ja viestimme maatilojen, elintarvikeketjun ja metsäsektorin toimivuudesta päättäjille ja kuluttajille eri kanavia, ml. oman #viljelijäeipysähdy ja #pyörätpyörimässä -somekampanjoiden kautta. Koronavarautumisen painopiste oli kasvukauden varmistamisessa. Laadimme myös oman elpymispaketti-esityksemme hallitukselle maaseudun elinkeinojen turvaamiseksi.

Järjestö toimi aktiivisesti kausityövoiman saamiseksi maatalouteemme. Tätä varten teimme töitä sekä ulkomaisten työntekijöiden saamiseksi maahan mm. edunvalvonnan ja lentojärjestelyiden avulla, kuin myös kotimaisen työvoiman varmistamiseksi. Kotimaisen työvoiman rekrytointia varten perustimme Töitä Suomesta Oy:n yhdessä ProAgrian ja Suomen Kylien kanssa ja kampanjoimme työmahdollisuuksista digitaalisissa medioissa. Kausityövoimahaaste ja toimintamme saivat myös paljon näkyvyyttä uutismedioissa.

Kotimaisen ruuan suosio on useiden kyselyiden ja selvitysten mukaan kasvanut viime vuoden aikana. Maatalouden kannattavuutta emme kuitenkaan ole suoraan kyenneet parantamaan.

Turvasimme maatalouden rahoituksen ja veimme CAP-uudistusta hyvään suuntaan

EU-edunvalvonnan keskiössä oli vaikuttaminen EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen, EU:n elpymisrahastoon sekä komission Green Deal -strategiaan ja sen toimeenpanoon. Vaikutimme mm. EU:n maatalousuudistuksen (CAP), kestävän rahoituksen kriteerien, ilmastolain, metsästrategian, kiertotalouden kehittämisohjelman sekä biodiversiteettistrategian sekä maatalouspolitiikkaa viitoittavan Pellolta pöytään -strategian valmisteluun. Jälkimmäinen vie käytännössä EU-standardeja lähemmäs Suomea. Vaikuttamistyö jatkuu tiivinä tänä vuonna.

Saimme maatalouden nykytasoisen rahoituksen turvattua EU-budjetin kautta ja myös CAP-uudistus eteni kannaltamme hyvään suuntaan. CAP-tavoitteitamme on otettu huomioon neuvoston ja parlamentin kantoihin. Tukikatto ei ole pakollinen ja tuotantoon sidottujen tuen tason jatko näyttäisi olevan turvattu. Nautojen korvamerkkisanktioinnin poistoon, talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen ja turvemaihin saimme myös hyvät kirjaukset. Olemme vaikuttaneet myös aktiivisesti siihen, että EU:n elpymisrahaston varoja hyödynnettäisiin maaseutua hyödyttäviin hankkeisiin mm. laajakaistainvestointeihin ja biokaasuun.

MTK:n ilmasto- ja ympäristöohjelmat sekä vastuullisen tuotannon periaatteemme toimivat EU-edunvalvonnassamme tukenamme.

MTK:n vetovastuulla oleva MMM:n rahoittamana Ruokasvu-ruokaviennin kehittämisohjelma edisti suomalaisten yritysten välistä yhteistyötä ja kehitti yhteistyömalleja ruokaviennin kasvattamisen tueksi.

MTK selvitti Brexitin vaikutuksia maa- ja metsätaloudellemme ja nosti päättäjille esille UK:n EU:sta irtaantumisen mahdollisia markkinavaikutuksia. Järjestimme aiheeseen liittyen keskustelutilaisuuksia sidosryhmien kanssa ja nostimme asiaa esille myös medioissa. Brexitin pahimmat skenaariot eivät onneksemme ole toteutuneet EU:n ja UK:n päästessä sopimukseen.

Turvattu energiaveroratkaisu maatalouden osalta

Tukiin ja markkinoiden toimivuuteen vaikuttamisen lisäksi vaikutamme elinkeinoihimme koskevaan veropolitiikkaan verkostoitumalla keskeisten päättäjien kanssa. Hyvä esimerkki verkostoitumisen tärkeydestä on vuoden alun muutokset polttoöljyn energiaverotuksessa. Energiaveronpalautus saattaa merkitä tuhansienkin eurojen palautusta maanviljelijälle.

Hallitusohjelmaneuvottelujen verotyöryhmässä oli aiemmin pohjustettu, että väistämätön kiristys kohdennettiin puhtaasti energiasisältöveroon, joka palautetaan maanviljelijälle sataprosenttisesti.  Tästä myös pidettiin kiinni. MTK:ssa meillä oli iso huoli, että veronkiristys kohdistuisi kokonaan tai osittain myös veron hiilidioksidikomponenttiin, jolta osin veroa ei palauteta.
 

Vaikutimme maan- ja metsänomistajien asemaan ja omistusoikeuksiin
 

MTK osallistui aktiivisesti maanomistajiin keskeisellä tavalla vaikuttavan lainsäädännön valmisteluun. Näitä ovat mm. lunastuslaki, maankäyttö- ja rakennuslaki sekä luonnonsuojelulaki. Nostimme kuntien pakkolunastuksiin liittyvät ongelmat vahvasti esille päättäjä- ja sidosryhmätapaamisissa sekä julkisuudessa.

 Vaikutimme kotimaan metsäpolitiikkaan (metsälainsäädäntö, joutoalueiden metsitystuki tuli voimaan tämän vuoden alusta, uusi kemera-tukijärjestelmää seuraava Metka -tukijärjestelmä). Teimme puumarkkinaedunvalvontaa ja markkinoiden hintaseurantaa. Avustimme myös metsänomistajia puumarkkinaoikeudellisissa riitakysymyksissä.

MTK edisti kestävän metsätalouden kasvua ja kannattavuutta mm. kannustamalla puun käyttöä ja metsäalan investointeja, markkinatietoa välittämällä, aktiivisella viestinnällä sekä vahvistamalla Suomen ja EU-päätöksentekijöiden osaamista metsäalalla. Näkyvimpiä hankkeita tähän liittyen oli metsäalan yhteinen Metsien Suomi -viestintähanke, johon osallistuimme tiiviisti.

Olimme aktiivinen riistapolitiikassa nostaen esille sekä kannanhoitotarpeet että tarvittavat lainsäädäntömuutokset. Olemme nostaneet vahvasti julkisen keksusteluun valkoposkihanhen, valkohäntäpeuran ja susikysymykset.

Olimme aktiivisia ja rakentavia ilmasto- ja ympäristökeskustelussa
 

Ilmasto- ja ympäristökeskustelu elinkeinoistamme laantui kevään ajaksi, jolloin julkisen keskustelun painopiste oli koronavirustilanteessa. Keskustelu kuitenkin kiihtyi jälleen loppuvuotta kohti. Teemoina olivat erityisesti lihansyönnin ja -tuotannon ilmasto- ja ympäristövaikutukset, ravinnevalumat ja metsien hiilinielu ja hakkuut. MTK korosti maa- ja metsätalouden roolia ilmastonmuutoksen ratkaisijoina ja hiiltä sitovina elinkeinoina. Järjestö julkaisi myös omat biodiversiteettiohjelman sekä vesiohjelman ilmasto-ohjelmansa rinnalle.

MTK julkaisi kesäkuussa Luonnonvarakeskuksen tekemän maatalouden ilmastotiekartan, jossa huomio kiinnittyy resurssitehokkaaseen pellon ja turvemaiden käyttöön sekä hiilensidonnan tehostamiseen. Ilmastotiekartta on osa TEM:n toimialatiekarttoja.

MTK on ottanut aktiivisesti julkisuudessa kantaa sekä elinkeinojen kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden että vastuullisen kotimaisen tuotannon puolesta mm. järjestämällä useita ympäristöaiheisia webinaareja. Tuotimme viestintämateriaalia ja tausta-aineistoa maa- ja metsätaloutemme vastuullisuudesta. Näkyvimpiä viestinnällisiä tekoja ilmastotiekartan lisäksi oli ruuan ilmastovaikutukset suhteessa ravitsemukseen -selvitys, joka tuotettiin yhteistyössä Envitecpoliksen kanssa.

Järjestöuudistuksen myötä tehokkaampaan edunvalvontaan ja parempiin jäsenpalveluihin
 

MTK:n luottamuselimet hyväksyivät järjestöuudistuksen, joka astuu voimaan 2021. Uudistus pitää sisällään mm. muutokset jäsenmaksumalliin sekä jäsenpalveluiden ja järjestön kehittämisen uuden jäsenrekisteri- ja jäsenpalvelualusta Oivan myötä. Järjestöuudistusta ohjasi MTK:n johtokunta, jota asioiden valmistelussa tukivat taloustyöryhmä ja jäsenpalveluvaliokunta.

Jäsenpalveluiden kehittämisessä rakensimme uutta jäsenrekisteri- jäsenpalvelualusta Oivaa sekä valmistelimme siihen kytkeytyvien uusien jäsenpalveluiden lanseeraamista. Palvelut on tarkoitus lanseerata vaiheittain vuoden 2021 aikana. Yhdessä Ruotsin tuottajajärjestö LRF:n Samköp -hankintayrityksen kanssa lanseerattiin MTK-Hankinnat, jonka kautta jäsenistölle esiteltiin runsaasti uusia jäsenetuja.
 

Viestinnässä, koulutuksessa ja kuluttajatyössä uusia konsepteja

Vuoden aikana hyväksyttiin järjestön uusi viestintästrategia. Se tähtää omien aloitteiden lisäämiseen, rakentavaan ja asiantuntevaan keskusteluun, vahvempaan viestinnän digitalisaatioon ja vuorovaikutukseen jäsenistön kanssa. Järjestö pyrkii myös vahvistamaan verkottumistaan sisäisesti ja sidosryhmien kanssa.

Alkuvuonna markkinoimme vastuullista suomalaista naudanlihaa Helsinki-Vantaan lentokentällä. Testasimme uutena viestintäkonseptina vaikuttajaviestintää, jossa teimme yhteistyötä Inari Fernandezin kanssa Vaihtovuosi Sodankylässä -videobloggarin kanssa sekä Natalia Salmelan kanssa lihakampanjoinnissa.

Toimintavuonna veimme käytäntöön myös uutta koulutusstrategiaa, jossa ammatillisen tiedon välittäminen korostuu perinteisen järjestökoulutuksen rinnalla. Otimme käyttöön uusia digitaalisia ja vuorovaikutteisia koulutus- ja viestintäkonsepteja mm. sähköisiä jäseniltoja ja metsäwebinaareja. Ne saivat hyvän vastaanoton jäsenistöltä.

Kuluttajatyössä lanseerasimme uuden Kokkaa kotimaista -konseptin, joka sai hyvän vastaanoton suomalaisissa kouluissa.

Jyrki Wallin

toiminnanjohtaja

+35820 413 2307

+35850 522 5207

aiheet: mtk, edunvalvonta, jäsenyys, vuosi2020