null Pellonreunojen pensaat kannattaa säästää pölyttäjähyönteisille

Artikkeli – Maaseutuympäristö

Pellonreunojen pensaat kannattaa säästää pölyttäjähyönteisille

6.5.2020

Pellon ja metsän väliset reunavyöhykkeet ovat monen pieneliön elinpiiriä. Pellonreunat voivat olla avoimen niittymäisiä, puoliavoimen hakamaisia tai suljettuja ja monikerroksisia.

Pellonreunat tarjoavat ravintoa, suojaa ja pesimäpaikkoja riistaeläimille, viljelysten ja niiden reuna-alueiden linnuille, pölyttäville hyönteisille ja hyötykasvien tuholaisia syöville pedoille. Etelään suuntautuvien reunametsien avoimilla ja paahteisilla laikuilla viihtyvät monet ketokasvit ja päiväperhoset.

Pellonreunojen niittylaikut ovat lämpimiä ja vähätuulisia ja niissä kasvaa monia kukkakasveja. Ne ovat hyviä perhos- ja mesipistiäisympäristöjä.


Jätä kukkivia pensaita taimikonhoidossa

Pellonreunoilla on helppo ottaa pörriäiset huomioon metsän eri kasvuvaiheissa. Taimikon varhaisperkauksessa ja harvennuksessa pellonreunoilla suositaan matalakasvuisia pensaita ja puulajeja. Erityisen tärkeitä ovat kukkivat ja marjoja tai pähkinöitä tuottavan lajit kuten pajut, pihlaja, tuomi, paatsama, tammi ja pähkinäpensas.

Taimikonhoidossa kannattaa jättää pellonreunoille myös pajua ja raitaa. Raidat ovat tärkeitä ravintokasveja pölyttäjähyönteisille, kuten mehiläisille ja muille mesipistiäisille sekä perhosille. Myös kirvoja syövät petohyönteiset viihtyvät raidassa. Pajukasvit kukkivat aikaisin keväällä, joten kauden ensimmäiset pölyttäjät pääsevät heti töihin.

Puustoisten reunavyöhykkeiden ja peltojen metsäsaarekkeiden hoidossa kannattaa muutenkin kiinnittää huomiota puu- ja pensaskerroksen monikerroksisuuden lisäämiseen ja lajistollisen monimuotoisuuden säilyttämiseen.


Suosi pellonreunoissa lehtipuita, mutta älä pusikkoa

Hakkuun jälkeen pellonreunavyöhykkeen voi antaa uudistua luontaisesti lehtipuuvaltaiseksi, pensaikkoiseksi, harvaksi ja aukkoiseksi reunametsäksi. Voit myös istuttaa siihen haluamiasi lehtipuita, mutta mieluiten harvaan. Näin kannattaa toimia myös pellon metsityksessä.

Kuusi valtaa pellonreunat ja ojat todella nopeasti, joten hoitamattomana reunat kuusettuvat ja pusikoituvat, mikä ei enää ole iloksi pörriäiselle eikä sinullekaan. Raivaussahaa kannattaa siis ulkoiluttaa reunavyöhykkeillä säännöllisesti mutta valikoivasti.

Peltojen reunavyöhykkeitä voidaan hyödyntää myös säästöpuualueina, joko kaistoina tai puuryhminä. Mesipistiäiset hyötyvät myös reunavyöhykkeille jätetyistä lahopuista.
 


Anne Rauhamäki

viestinnän suunnittelija

Metsä

+35820 413 2384

+35840 820 7867

aiheet: pörriäisbingo, pölyttäjähyönteiset, reunavyöhyke

Suositellut artikkelit

Kanerva kukkii parhaillaan kauniina vaaleanliloina mattoina. Kukinta kestää muutamia viikkoja ja ajoittuu loppukesään. Monet hyönteiset vierailevat kanervan kukissa. Kanervikosta pitävät myös mehiläiset, minkä...

Avohakkuu on suuri mullistus metsän ekosysteemille. Metsäalueen lajisto muuttuu, mutta pölyttäjähyönteisten kannalta rehevän kasvupaikan aukot tarjoavat myös lupaavia tulevaisuudennäkymiä.

Kauniit kukkakedot ilahduttavat satunnaista ohikulkijaa, mutta samalla ne tarjoavat ruokaa laiduneläimille sekä kodin monille luonnon pienille elilöille. Monimuotoiset kedot vaativat tarkkaa huolenpitoa.

Luonnon monimuotoisuusviikkoa vietetään 18.-24.5. ja MTK on vahvasti mukana viestimässä viikon aikana mitä luonnon monimuotoisuus tarkoittaa ja esittelemme aiheen ympärille kietoutuvia teemoja. Osallistu sinäkin...

Hyönteispölytteisten kasvien pinta-ala kasvaa Suomessa ilmastonmuutoksen myötä ja uusia lajikkeita tulee viljelyyn, jolloin pölytyspalvelun tärkeys korostuu. Pölytyspalvelu on kysyttyä etenkin niillä alueilla,...

Lahoilla puilla elää tuhansia eliölajeja, jotka turvaavat metsäluonnon toimintaa osallistumalla hajotukseen ja ravinteiden kiertoon. Lahopuut tarjoavat pesäkoloja monille eliöille. Lahopuita säästetään lajiston...