Takaisin Jokainen voi auttaa pölyttäjiä - ohjeita ja toimintamalleja verkossa

Uutinen – Maaseudun edunvalvonta

Jokainen voi auttaa pölyttäjiä - ohjeita ja toimintamalleja verkossa

21.09.2022

Jokainen voi tehdä jotain auttaakseen pölyttäjiä: maanviljelijä, metsänomistaja, kotipuutarhuri, luontoharrastaja, kaupunkisuunnittelija... Kukin voi löytää itselleen sopivan tavan osallistua pölyttäjien suojeluun. Vinkkejä ja ohjeita pölyttäjien auttamiseksi saat Polyttajat.fi -verkkosivuilta. Pääset sinne tästä.  

Maanviljelijät pölyttäjän asialla

Maataloustuotantoon liittyvät toimet ja käytännöt ovat pölyttäjien hyvinvoinnin kannalta erittäin keskeisiä. Tilan tuotantosuunnasta riippuen jokaiselle viljelijälle on tarjolla keinoja, joilla pölyttäjiä voi tukea oman tilan toiminnoissa. 

Kasvinviljelytilalla tämä voi tarkoittaa esimerkiksi monivuotisten luonnonhoitonurmien, erikoiskasvien ja maisemapeltojen sisällyttämistä viljelysuunnitelmaan. Jos tilalla on laiduntavia eläimiä, luonnonlaitumien hoito ympäristösopimuksen avulla auttaa muiden lajien ohella myös monia pölyttäjiä.

Lue lisää ja katso myös pölyttäjäystävällisen maatilan materiaalit täällä. 

Metsänomistajat myös pölyttäjän asialla

Suomi on metsävaltainen maa, joten metsillä ja niiden käytöllä on keskeinen rooli myös pölyttäjiemme hyvinvoinnin kannalta. Luonnonhoidon toimenpiteillä pölyttäjien tilannetta voidaan parantaa. 

Luonnonhoito metsäpölyttäjien tukena -hanke (PÖLYMETSÄ; Tapio oy & SYKE) on koonnut tietoa metsiemme pölyttäjien tarpeista sekä keinoista pölyttäjien auttamiseksi talousmetsissä.

Lue lisää täällä.  

Puutarhurin on lupa ottaa rennosti

Kotipuutarhurille helpoin tapa auttaa pölyttäjiä omassa puutarhassa on hallittu hoitamattomuus. Samalla kun pölyttäjät hyötyvät, säästät aikaa ja vaivaa.
•    Jätä kuivin osa nurmikosta leikkaamatta, ja niitä se vasta loppukesällä, kun luonnonkukat ovat siementäneet.
•    Pidennä nurmikon leikkuuväliä. Näin ainakin osa mesikasveista ehtii kukkia.
•    Säästä kukkivia luonnonpuita ja -pensaita, kuten raitaa, pajuja, tuomea, pihlajaa, kuusamaa ja paatsamaa.
•    Säilytä vanhat, osin lahoamassa olevat pihapuut, tai jätä niistä parin metrin kannot tekopökkelöinä pystyyn. Ne tarjoavat pesäpaikkoja monille mesipistiäisille.
•    Ylläpidä vanhoja puurakennuksia ja -rakenteita, samasta syystä.
•    Hoida paahteisia, hiekkaisia avoimia maalaikkuja sekä vetisiä maastonpainaumia. Ne tarjoavat lisääntymispaikkoja monille hyönteisille.

Lue lisää täällä.

Polyttajat.fi -verkkosivut on tuotettu osana Suomen ympäristökeskuksen toteuttamaa PÖLYKOORDI-hanketta.

Lue lisää polyttajat.fi -verkkosivuilta. Pääset sinne tästä.  



Mika Virtanen

asiantuntija, puutarha ja kasvinterveys

kasvinsuojelu, lannoitteet ja torjunta-aineet, siemenasiat, maataloustuotemarkkinoiden edunvalvonta, vieraslajit

+358 20 413 2468

+358 40 054 4728

Anna-Rosa Asikainen

juristi, luonnonsuojelu

luonnonsuojelun lakiasiat

+358 20 413 2454

+358 40 920 9858

Kaija Stormbom

viestinnän asiantuntija

maatalous, elinkeinopolitiikka, maaseutuyrittäjyys, elintarvikkeet ja suomalainen ruoka

+358 20 413 2385

+358 40 848 9559

aiheet: pölyttäjä, pölyttäjät, kimalainen, pölyttää, kimalaiset, perhoset, kärkäset, perhonen, kärpänen