Nykyinen ikääntyneiden ruokailusuositus on vuodelta 2010. Uudistettava ruokailusuositus on tarkoitettu valtakunnallisesti kattavaksi laatusuositukseksi, jolla määritetään, miten järjestetään ja tuotetaan laadukkaat ja iäkkäille maistuvat ruokapalvelut sekä ateriatuotanto ja –tarjonta. 

Palveluiden ja aterioiden tulee täyttää iäkkäiden ravitsemukselliset tarpeet ja edistää yhdessä syömistä. Suosituksen avulla levitetään hyviä käytäntöjä ja lisätään tietoa ikääntyneiden ravitsemuksen erityispiirteistä. 

Uusi suositus on tarkoitettu ikääntyneiden ruokailusta vastaaville toimijoille julkisissa ja yksityisissä sosiaali- ja terveyspalveluissa, kotipalvelussa, hoito-, hoiva- ja kuntoutusyksiköissä ja palveluasumisessa sekä palvelujen kilpailuttajille ja päättäjille. 

Lähiruoka tärkeää

Ruokailusuositusluonnos oli valmisteluvaiheessa julkisesti kommentoitavana. MTK:n ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivosen mukaan MTK keskittyi kommenteissaan erityisesti ruuan hankintamenettelyihin. MTK vaati kotimaista vastaavaa tuotantotapaa tai lähituotteiden suosimista. 

-    Suomessa tehdään julkisia ruokahankintoja vuosittain 300 miljoonalla eurolla, hankintojen merkitys koko yhteiskunnalle on siis valtava. Kotimaisuus ei voi suoraan olla hankintakriteeri kunnan tai kaupungin hankinnoissa, mutta toisaalta halvin hintakaan ei ole ainoa mahdollinen hankintakriteeri, muistuttaa Siivonen.

-    Kotimaisuus saadaan mukaan hankintoihin esimerkiksi vaatimalla lihaa, joka on tuotettu suomalaisia tuotantotapoja vastaavalla tavalla. Paikallisia tuottajia tai toimijoita saadaan mukaan toimittajiksi asettamalla kriteereiksi esimerkiksi aikaraja leivän paistamisen ja ateriapalveluyksikköön toimittamisen välillä.

Ruokavalinnoilla on väliä

Ruokavalinnoilla voidaan edistää sekä kestävää kehitystä että tukea ikäihmisen hyvinvointia. Kotimaisia tuotantostandardeja vastaava tuotantotapa on vastuullinen ja turvallinen valinta, jolla on myös sosioekonomisia vaikutuksia yhteiskuntaan. 

-    Kaikkea ruokailua suunniteltaessa on myös muistettava, että vain syöty ruoka ravitsee – ravitsemuksellisen oikeellisuuden lisäksi ruuan pitää olla houkuttelevaa, maistuvaa ja ruokahetkien merkityksellisiä, sanoo Siivonen. 

Ruoka herättää tunteita, mielipiteitä ja keskustelua läpi ihmisiän: taaperosta taataan ja muksusta muoriin. Ikäihmisille on kertynyt makumuistoja ja -mieltymyksiä pitkän elämän varrelta. Ruoka liittyy moniin arkisiin ja juhlaviin hetkiin läpi ihmisiän. 

Hyvät maut, tuoksut sekä miellyttävät yhteiset ruokailu- ja kahvitteluhetket tuntuvat mukavilta myös muistisairaan tai muutoin huonokuntoisen vanhuksen mielestä ja rytmittävät päivää sekä erottavat arjen ja juhlan.

-    Ikäihmisten ruokailusuosituksia tehtäessä ja tulkittaessa onkin muistettava ihmisen itsemääräämisoikeus, henkilökohtaiset mieltymykset ja yksilöllisyys loppuun saakka, ruoka on paljon muutakin kuin polttoainetta, kertoo Siivonen. 
 
Lisätietoja,  
Ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen, +358 40 568 8802  
 

aiheet: ruuantuotanto, julkiset ruokapalvelut, kuntaruokailu, lähiruoka, ruokailusuositus, kotimainenruoka, ikäihmiset, ikääntyvät