Ruoka on myös kustannuskysymys. Kotitalouksien menoista ruokakauppaan kannetaan tänä päivänä noin 11 prosenttia. Määrä on pysynyt melko vakiona 2000-luvun, kun taas esimerkiksi asumismenot ovat koko ajan hienoisessa nousussa. Keskivertosuomalainen käyttää kaikista kotitalouden menoistaan asumiseen noin kolmanneksen. Ruokaan käytettävä rahamäärä on laskenut vuosikymmenien saatossa. Vielä 80-luvulla ruokamenojen osuus oli noin 20 prosenttia. 

On ilahduttavaa, että suomalainen ruokajärjestelmä pystyy tarjoamaan kohtuuhintaisesti laadukasta ruokaa kaikille. Huippulaatua tuottavan viljelijän siivun ruuan hinnasta soisi olevan suurempi ja maatalouden elinkeinona kannattavampaa, mutta kuluttajan kannalta suomalainen ruokajärjestelmä on demokraattinen ja tasa-arvoinen: myös pienemmillä tuloilla on mahdollista syödä hyvin ja monipuolisesti, varsinkin jos on itse kiinnostunut asiasta ja on aikaa sekä halua kokkailla ruokaa raaka-aineista. 

Meillä on historia huolenpidosta ja kaikkien mukana pitämisestä. Ruokaturva on oleellinen osa tätä historiaa ja huoltovarmuutta. Koronakevät osoitti konkreettisesti, mitä huoltovarmuus on, ja miten hienosti suomalainen elintarvikeketju tuottajalta teollisuuden ja kuljetuksen kautta kauppaan saakka toimii. Pieniä puutteita kaupoissa oli hetkittäin, mutta muutoin ruokaa oli tarjolla kriisistä huolimatta normaaliin tapaan ja hintaan.

Suomalaista ruokaa tuotetaan, jos sille on syöjiä. Kuluttaja päättää, mitä ostoskoriinsa valitsee. Hyvää Suomesta -merkki lihapaketin, maitopurkin tai myllytuotteen kulmassa on pieni, mutta voimakas signaali kotimaisuudesta ja koko elintarvikkeen laatuketjusta, viljelijän taidosta, valvonnasta sekä yhteisten sääntöjen noudattamisesta, elintarviketurvallisuudesta ja toimivasta teollisuudesta. Ilman suomalaisia raaka-aineita tarvittaisiin myös huomattavasti nykyistä vähemmän käsipareja suomalaiseen jalostavaan teollisuuteen. Koko elintarvikeketju työllistää 340 000 suomalaista eli noin 12 prosenttia kaikesta työllisestä työvoimasta. 

Kotimainen ruoka on hyvä valinta syöjälleen. Se on turvallista, terveellistä ja sitä mitä luvataan. Ketjut ovat jäljitettäviä ja tuotantotavat tarkastelun kestäviä. Kotimainen ruoka on hyvää syöjälleen ja pieni, mutta merkittävä sekä jokaisen saatavilla oleva oivallinen valinta yhteiskunnallisesti.

Heidi Siivonen

ruokamarkkina-asiantuntija, kuluttajatyö

+358 20 413 2925

+358 40 568 8802

aiheet: ruoka, kotimainen ruoka, lähiruoka, kotimaisuus, ruokakori, ruokakustannus, ruokajärjestelmä, kustannukset, kotitalous, suomalaisuus, hyvää suomesta