Takaisin Ruokajuhlan aikaan

Artikkeli – Maatalous ja suomalainen ruoka

Ruokajuhlan aikaan

17.06.2020

Miten onnekasta on syödä hyvää ja viettää juhannusta – satokausi on vasta aluillaan. Suomalainen ruoka on oivallinen valinta: läheltä, raikasta, jäljitettävää, sitä mitä pitää, vastuullista ja täynnä makua. Kaikkien saatavilla, meidän kaikkien etuoikeus. Jokaisen tuotteen takana on tarina ja tekijöitä, pelloilta ja viljelijöistä alkava ketju täynnä laatua, ammattitaitoa ja vastuullisuutta.

Kuva: Heidi Siivonen
Kuva: Heidi Siivonen

Uusia perunoita! Ovatpa ne sieviä: Kuori on hento, se lähtee kynnellä irti. Malto on vaalean keltainen ja kolhimaton. Käsin nostettu, tai varovaisesti koneella. Viljelijä on homman hoitanut aamuyöllä, näitä muruja ei voi kauaa varastoida. Nippuporkkanoita ja varsisipuleita, meheviä, raikkaita, täynnä makua eikä yhtään vetisyyttä! Kesän ensimmäinen rapea kukkakaali! Ja siinä on keräkaalia, pehmeää kuin salaatti, mutta kuitenkin niin rotevan luonnikasta! Yrttipuskia, basilikaa tomaatin nokkaan, korianteria salsaan, minttua koktailiin.

Ja tilliä. Tummanvihreää, lehtimäistä tilliä, jonka aromaattisuus valtaa koko kauppakassin, auton ja jääkaapin. Sieviä tomaatteja kaikenlaisia: isoja, pieniä, terttua, luumua, kirsikkaa, pihviä, makeita, hapokkaita, kiinteitä ja kauniita kaikki. Kotimaisen paprikan kausi on parhaimmillaan – vähän siemeniä ja valkoista sisustaa, paljon makua. Tuijotan ihmeen vallassa, ennen kuin haukkaan: miten joku voi olla noin punainen, oranssi tai keltainen, ihan itsekseen, mitään lisäämättä, vain taitavasti kasvattamalla! Rapsahtaa ja napsahtaa suussa, hyvä! Kaikki on kotimaista, paketeista löytyy tuttu sirkkalehti, pottulaarissa lukee vielä viljelijän nimikin.

Sitten grillataan. Lihat ja kasvikset sipaistaan keltaisella kullalla, kotimaisella öljyllä. Maistuu raikkaalta, ei tunkkaiselta, ei petrolilta, vaan syksyn sadolta, aurinkoa pullossa. Suomilihaa, nautaa, lammasta, possua, kanaa. Liha on pehmeää, mureaa, raikkaan tuoksuista ja kauniin väristä, sitä tekee mieli haukata raakana. Eläin on elänyt lajityypillistä eloa, siitä on pidetty hyvää huolta, ruokittu oikealla rehulla eikä turhaan lääkitty. Kaikki toimenpiteet on kirjattu ja ketjun pihvin takana voi jäljittää tilalle saakka. Fileet ja paistit kypsyvät nopeasti, possunribsit grillaaja keittää ensin, sillä keitetyn paistaja on tunnetusti makean maistaja. Kalaa myös, kotimaisen eväkkäänkin tunnistaa Hyvää Suomesta- merkistä. Tuoretta kalaa grilliin, ja jotakin suolaisempaa juhannuspäivälle, tuumaan.

Kopassa kolahtaa myös kotimaista. Raikasta olutta, pirteää siideriä, maukkaita mehuja. Aurinko, napakka kasvukausi ja taitavat viljelijät ovat yhteispelillä kasvattaneet aromaattista kuminaa, ehkäpä siis pieni tujaus akvaviittiä, juhannuksen kunniksi.

Juhannusyön ruokajuhlan päättää muurinpohjalettu. Voinokare sihahtaa pannulle, kultainen kuplinta on valmis vastaanottamaan taikinan. Maitoa, munia, jauhoja, suolaa. Mökkitien varrella laidunsi lehmä, hoisi tietämättään perinnebiotooppia ja nurmi kivisenkin pellon keskeltä muuntui lettutaikinan sieluksi. Kulhoon kopsahtaa kauniita kananmunia, heleät keltuaiset ja kauniit valkuaiset sekoittuvat sieviksi kupliksi. Sekaan viime syksyn satoa: Vehnä- ja ohrajauhoja, kesän kasvattamaa, auringossa tuleentunutta ja talteen korjattua viljaa pohjoisen laihoilta. Suomalainen kananmuna on salmonellavapaa, turvallista ruokaa, siispä maistetaan taikinaa, onko suola kohdallaan!

Kerma vatkaantuu pumpuliseksi vaahdoksi, ja kesän ensimmäinen kotimainen mansikka halkeaa veitsen alla – niin napakka, helakan punainen, mehevä ja makea, sellainen, kuin vain pohjoisen auringon alla kasvava sato voi olla. Ajatus siirtyy jo loppukesään: Mansikkaa! Vadelmaa! Mustikkaa! Omenoita! Kaikkea hyvää suoraan tilalta, ei säilöntäaineita, ei lisäaineita, ei lisättyä sokeria, vaan kaikki hyvä samassa: kuidut, vitamiinit ja keruumatka elävälle maaseudulle, palvelevalle marjatilalle. Vielä sokerijuurikas on taimella, mutta elintarvikeketju viljelijästä kuljetuksen ja teollisuuden kautta kauppaan toimittaa minulle makeaa ympäri vuoden: tupsaus valkoisia, kristallisia kiteitä viimeistelee lettuannoksen.

Miten onnekasta on syödä hyvää ja viettää juhannusta – satokausi on vasta aluillaan. Suomalainen ruoka on oivallinen valinta: läheltä, raikasta, jäljitettävää, sitä mitä pitää, vastuullista ja täynnä makua. Kaikkien saatavilla, meidän kaikkien etuoikeus. Jokaisen tuotteen takana on tarina ja tekijöitä, pelloilta ja viljelijöistä alkava ketju täynnä laatua, ammattitaitoa ja vastuullisuutta.


Heidi Siivonen

ruokamarkkina-asiantuntija, kuluttajatyö

+358 20 413 2925

+358 40 568 8802

aiheet: ruoka, kotimainen ruoka, lähiruoka, kotimaisuus, ruokakori, ruokakustannus, ruokajärjestelmä, kustannukset, kotitalous, suomalaisuus, hyvää suomesta