Lausunto

Ruokaketjun kehittäminen ml. elintarvikkeiden viennin edistäminen ja rahoituksen käyttö

07.10.2025

Valtiovarainvaliokunta/maatalousjaosto

MTK kiittää mahdollisuudesta lausua valtion talousarviosta suhteessa Suomen elintarvikevientiin ja toteaa seuraavaa.

Pääministeri Orpon hallituksen ohjelma korostaa elintarvikeviennin merkitystä osana kasvun kaavaa ja asettaa  tavoitteeksi kaksinkertaistaa elintarvikeviennin arvon vuoteen 2031 mennessä. Talousarviossa on varattu rahaa  vienninedistämistoimille, mutta edelleen merkittävä osa ratkaisuista perustuu määräaikaisiin hankkeisiin  pysyväluonteisten rakenteiden sijaan, joten hallitusohjelman pitkän ajan tavoitteen toteutuminen on varsin epävarmaa.

MTK korostaa, että hallitusohjelman kasvutavoite edellyttää pitkäaikaista ja rakenteellista sitoutumista elintarvikeyrityksiltä ja valtiolta. Elintarvikeyritykset ovat jo osoittaneet sitoutumisensa järjestäytymällä Ruokatieto  yhdistys ry:n puitteissa ruokaviennin kasvustrategian luomiseksi ja johtamiseksi sekä Suomen elintarvikevientiyhdistys  SUVI ry:n puitteissa operatiivisen vientitoiminnan tehostamiseksi. Elintarviketeollisuus on todennut kasvun olevan  realistista, kunhan valtio myös sitoutuu pitkäjänteisesti niin, että yritykset uskaltavat investoida kansainvälistymiseen. 
Hallitus on ansiokkaasti edistänyt Team Finland -uudistusta, joka toimintojen siirryttyä ulkoministeriöön mahdollistaa  vienninedistämisen merkittävän parannuksen ja elintarvikevienti on uudistuksen kärjessä. Kun Business Finland ei  enää tuota kaupallistamista tukevia palveluja työ- ja elinkeinoministeriön on huomioitava aluehallintouudistuksessa,  että elinvoimakeskusten kehityspalveluja tulee kehittää elintarvikeyrityksiä kuunnelleen erityisesti pienten ja  keskisuurten yritysten kansainvälistymisen tueksi. 

Maa- ja metsätalousministeriö on vaikuttanut ansiokkaasti edellä mainittujen ministeriöiden uudistushankkeisiin ja  pyrkinyt korvaamaan elintarvikeviennin puuttuvia rakenteita väliaikaisilla ratkaisuilla. On kuitenkin todettava, että  hankemalliset ratkaisut ovat valitettavan lyhytaikaisia ja lyhytnäköisiä. Epävarmuus vientipalveluiden jatkuvuudesta  vaikuttaa kielteisesti kasvun edellyttämiin elintarvikeyritysten ja alkutuotannon investointipäätöksiin, eikä hallitusohjelman tavoitteeseen päästä riittävän nopeasti. Talousarvion ja hallitusohjelman toteuttamisen kannalta 
vaarana on, että rahoitusta ohjataan edelleen pitkäaikaisten ratkaisujen kehitystoimien sijaan hankerahoituksen  muodossa vain väliaikaisiin ratkaisuihin, jolloin rahoituksen vaikuttavuus jää luvattoman vähäiseksi. 

Tilanneanalyysin perusteella hallinnon tulee pikaisesti:
• Määritellä ja luoda pysyvä ratkaisu ja sijoituspaikka go-to-market-toiminnoille (ent. Food from Finland).
• Vahvistaa Ruokaviraston resursseja vientilupien saamiseksi. Vuonna 2019 Ruokavirastolla oli 16 henkilötyövuotta elintarvikevientiin liittyvissä tehtävissä ja nyt, vuonna 2025, on enää jäljellä 10  henkilötyövuotta. Tämä ei ole linjassa hallitusohjelman tavoitteen kanssa ja hidastaa luvattoman paljon  neuvotteluja uusista vientiluvista. Ruokaviraston tulee arvioida kokonaisvaltaisesti toimintansa tehokkuutta ja
järjestää oikein mitoitetut resurssit elintarvikeviennin edistämiseksi.
• Varmistaa, että elinvoimakeskukset tukevat yritysten kasvua ja valmiutta kansainvälistymään. On  huomioitava myös, että Business Finlandin lopettamat rahoitustyökalut kansainvälistymisen tueksi voisivat  ainakin osin järjestyä elinvoimakeskusten kautta.
• Luoda tiiviissä yhteistyössä ruokaketjun kanssa käyttökelpoista materiaalia maakuvan hyödyntämiseksi  elintarvikeyritysten kansainvälisessä kaupassa. Hallinnon tulee myös käyttää samaa materiaalia eri  kansainvälisissä tilaisuuksissa suomalaisen ruoan tunnettuuden lisäämiseksi ja brändin vahvistamiseksi.
• Edistää kaupallisen osaamisen lisäämistä elintarvikeviennin tueksi. Pitkäjänteinen kasvu edellyttää sellaista  osaamista, jota Suomesta ei helposti löydy. Jatkuva kasvu edellyttää monipuolista osaamista, mm. myynnin,  markkinoinnin, tilaus-/toimitusketjun hallinnan ja vientiasiakirjojen hallinnan tueksi. Tämä osaaminen ei  synny vain yhden koulutusohjelman kautta, vaan edellyttää valtakunnallisia ja alueellisia koututusratkaisuja.

Lisäksi on syytä luoda vahvempi yhteys, esimerkiksi neuvottelukunnan muodossa, maa- ja metsätalousministeriön,  työ- ja elinkeinoministeriön, ulkoministeriön, näiden hallinnonalojen sekä ruokaketjun toimijoiden välille niin, että  elintarvikeviennin kasvua voidaan seurata sekä vahvistaa jatkuvalla dialogilla ja yhdessä sovitulla toimilla yli  hallituskausien.

Helsinki, 7.10.2025

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Thimjos Ninios
Johtaja, kansainvälinen kaupp

aiheet: ruokavienti, lausunto