null Vesiasiat fokuksessa elokuun viimeisellä viikolla

Uutinen – Maaseutuympäristö

Vesiasiat fokuksessa elokuun viimeisellä viikolla

27.8.2020

Vesiasiat ovat olleet laajasti esillä viime päivinä. Tällä viikolla on vietetty Itämeriviikkoa, joka on näkynyt mm. Helsingin Sanomissa useina Itämeri-aineisina kirjoituksina ja Helsinki puhuu -tapahtumassa. Itämeripäivänä 27.8. järjestettiin Turun Eurooppa-Foorumi. Lisäksi YM ja MMM järjestivät viikolla Vaikuta vesiin -päivät. Toimme tilaisuuksissa esiin sitä hyvää työtä, jota jäsenemme tekevät maa- ja metsätalouden aiheuttaman vesistökuormituksen vähentämiseksi.

Itämeri – luonnonsuojelua vai maatalouspolitiikkaa?

Tiistaina Helsinki puhuu -tapahtumassa HS:n toimittaja Heli Saavalainen ja MTK:n asiantuntija Airi Kulmala keskustelivat Itämeren tilasta ja maatalouden aiheuttamasta kuormituksesta vesiin otsikon “Itämeri – luonnonsuojelua vai maatalouspolitiikkaa?” alla. Keskustelun aikana osallistujat paikan päällä ja videoiden äärellä kuulivat, mitä viljelijät ovat jo tehneet kuormituksen vähentämiseksi ja mitä vielä voidaan tehdä kenties paremmin. Aina ei tarvita uusia toimia, vaan vanhoja toimia voidaan kohdentaa alueellisesti ja lohkokohtaisesti entistä paremmin. Uusillekin on paikkansa. Esimerkiksi digitalisaatio voi tuoda lisätarkkuutta toimintaan täsmäviljelyn kautta. Muita aiheita olivat mm. kotieläintuotannon keskittymät ja runsas lannan ravinteiden määrä, biokaasun tuotanto, aiemmat lannoituskäytännöt ja maan korkeat fosforiluvut sekä ilmastonmuutoksen tuomat haasteet. Myös kuluttajien ruokavalinnat ja Itämeri-laskuri puhututtivat.  

Kuulijoille oli hienoa tuoda esiin myös keväällä tehdyn Ympäristöluotain-kyselyn tulos viljelijöiden vahvasta sitoutumisesta vesiensuojeluun. Vaikka yhdeksän viljelijää kymmenestä katsoi, että vesiensuojelu toteutuu omassa toiminnassa jo melko tai erittäin hyvin, niin puolet viljelijöistä kuitenkin näki, että maatalouden vesiensuojeluun tulee kiinnittää vielä nykyistä enemmän huomiota.  
 

Vuosi 2027 on lähellä – olemmeko valmiita?

Vaikuta vesiin -päivät ovat vuosittainen vesien- ja merenhoidon päätapahtuma viranomaisille, sidosryhmille ja kaikille vesien- ja merenhoidosta kiinnostuneille. Vesienhoidon tavoitteena koko EU:ssa on saavuttaa pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila eikä vesien tila saa myöskään heiketä. Alkuperäiseen tavoitteeseen ei ole ylletty ja nyt viimeinen annettu takaraja tavoitteille on 2027. MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola kommentoi tilaisuudessa aihetta ”Vesien- ja merenhoito: Vuosi 2027 on lähellä – olemmeko valmiita?” erityisesti siitä näkökulmasta, miten vesien- ja merenhoidon toimenpiteet saadaan kohdistumaan ja riittämään vapaaehtoisuuden kautta.  

Pietola toi esille mm. sitä, miksi mitatut kuormituksen leikkaukset eivät ole suuren suuria, vaikka toimia on tehty. Syitä on ainakin kaksi: mittausten puute ja ilmastonmuutos. Tarvitsemme tavoitteiden seurantaan ja kustannustehokkaiden, kohdennettujen toimien käyttöönottamiseksi yhä tarkempaa tutkimusta, jotta hajakuormitusta saadaan vähennettyä. Ilmastonmuutos taas jarruttaa hyviä aikeitamme päästä tavoitteisiin. Olemme kuitenkin valmiita jatkamaan ja tehostamme toimiamme. Sillä on kuitenkin hintalappunsa ja tavoitteet on asetettava realistiselle tasolle. Lisää aiheesta voi lukea Pietolan blogista.  


Kaikki haluavat suojella Itämerta - miksi meri ei parane?

Kaikille avoimena virtuaalisena tapahtumana 27.8. järjestetyn Turun Eurooppa-foorumin pääteemana oli tänä vuonna ”Suomi 25 vuotta EU:ssa”. Tilaisuuden moninaisista teemoista yksi oli Itämeri. Yksi aihetta käsittelevistä tilaisuuksista oli ”Kaikki haluavat suojella Itämerta - miksi meri ei parane? Meriympäristön sääntely ja hallinta”. Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäiseltä kuultiin tilaisuuden aluksi videotervehdys, ja aihetta lähestyivät paneelissa Liisa Pietolan lisäksi Turun yliopiston ja Åbo Akademin professori Henrik Ringbom ja ympäristöministeriön valtiosihteeri Terhi Lehtonen.


Pietola korosti maatiloilla tehtävää aktiivista vesiensuojelua, joka on ollut keskeisellä sijalla Suomen maatalouspolitiikkaan liittyvissä ympäristötoimissa jo 80-luvulta asti. Maatalousyrittäjät osallistuvat meren- ja vesienhoidon suunnitteluun ja toimenpiteiden toteutukseen laajassa yhteistyössä muiden sektorien ja toimijoiden kanssa. MTK on mukana monissa hankkeissa, ja jatkuvasti haetaan kustannustehokkaita vesiensuojeluratkaisuja yhteistyössä tutkimuksen, neuvonnan ja hallinnon kanssa. Esimerkiksi ”Vesiensuojelun tehostamisohjelma”, jossa kokeillaan innovatiivisia ratkaisuja ja mahdollistetaan uutta tutkimusta käytännön lähtökohdista, on hieno ja tarpeellinen lisä edistää vesiensuojelua.  

Ilmastonmuutos kuitenkin haastaa hyviä tarkoituksiamme. Toimenpiteitä on tehostettava ja pellon käyttöä monipuolistettava mm. viljelykiertoja parantamalla, jotta maan tuottavuus ja ravinteidenotto kasveihin säilyy. Kuten ilmastoratkaisuissa myös vesiensuojelussa on ratkaisut kohdennettava kustannustehokkaasti sinne, missä vaikuttavuus on suurin. Tähän tarvitaan tueksi entistä tarkempaa vedenlaadun seurantaa.  

Voimme tuottaa ruokaa parhaan nykyisen tiedon, teknologian ja taloudellisten edellytysten mukaan. Vaikka tieto ja teknologia kehittyvät, maatalouden heikko kannattavuus rajoittaa nykyteknologiankin käyttöä. Tähän urakointipalvelut voivat tarjota apua.  

Ympäristöluotain kyselyn mukaan viljelijöistä 68 % ja metsänomistajista 57 % kokee voivansa vaikuttaa vesiensuojeluun omilla toimilla vähintään melko paljon. Valtaosa viljelijöistä pitää maatalouden vesiensuojeluun liittyviä lainsäädännöllisiä vaatimuksia riittäviä ja vajaa 2/3 katsoo, että CAP:n ympäristötuki/korvaus on vaikuttanut merkittävästi maatalouden vesiensuojeluun tehostumiseen. Viljelijät ovat valmiita tekemään lisää kuormituksen vähentämiseksi, mutta se ei saa heikentää maatalouden kannattavuutta. Tutustu tarkemmin MTK:n tiedotteeseen 27.8.



Airi Kulmala

asiantuntija

maa- ja metsätalouden vesiensuojelu (pinta- ja pohjavedet), eläinsuojien ympäristöluvat, ravinteiden kierrätys, BFFE, yleiset maa- ja metsätalouden ympäristönsuojelukysymykset

+358400 755 454

Liisa Pietola

ympäristöjohtaja

maa- ja metsätaloussektoreiden ympäristö-, ilmasto-, luonnonsuojelu- ja maankäyttöasioista vastaava johtaja, kestävä kehitys ja ympäristövastuu, kansainväliset ympäristöasiat

+35820 413 2434

+35850 438 4014

aiheet: itämeri, vesiensuojelu

Suositellut artikkelit

Turun Eurooppa-foorumissa tapaavat poliittiset...

Vesiensuojelu on ollut maatalouden ympäristötyön ytimessä vuosikymmenet. Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän maataloudesta aiheutuvaa kuormitusriskiä vesiin, ja jatkossa tarvitaankin yhä tehokkaampia ja...

Vaikka Itämeren tai sisävesien ravinnekuormitukset ovat vähentyneet, emme ole pääsemässä asetettuihin tavoitteisiin vesien hyvästä tilasta. Emme ole valmiita vuonna 2027, mutta meidän on jatkettava...