Saaristomeri, maatalous ja ravinnekuormitus

17.9.2021

Saaristomeri on noin sata kilometriä leveä merialue lounaisrannikon ja Ahvenanmaan välissä. Se alkaa idässä Hankoniemeltä ja ulottuu pohjoisessa Kustaviin asti, jossa se rajoittuu Selkämereen. Saaristomereen kuuluu yli 40 000 erikokoista ja erityyppistä saarta sekä paljon pieniä luotoja ja kareja. Saaristomeri on Itämeren suurin yhtenäinen saaristoalue. [1, 2]

Itämeren pohjoisin allas on Pohjanlahti, joka jakaantuu Saaristomereen, Ahvenanmereen, Selkämereen ja Perämereen. Saaristomeren pinta-ala on 8 893 km2, keskisyvyys on vain 19 m ja syvin kohta on 169 m. Rannikkovedet ovat yleensä alle 10 m syvyisiä. Sisäsaaristossa saaret ovat suuria ja niiden väliset salmet kapeita ja matalia. Välisaaristossa on pienempiä saaria ja alasta suurempi osa on vettä. Ulkosaaristossa maata näkyy enää pieninä luotoina. Maa kohoaa Saaristomeren alueella 4-5 mm vuodessa. [2, 3]

Saaristomeren läpi pohjoiseen johtaa kolme 30-40 m syvää kanaalia, jotka vastaavat osasta Selkämeren ja Gotlannin meren välistä vedenvaihtoa. Saaristomeren mataluus rajoittaa Pohjoisen Gotlannin altaan syvän veden pääsyn Selkämerelle. Saaristomeren suolaisuus on 5,5 - 6,5 ‰. Itämeren suolaisuus pienenee noin 30 promillesta nollaan, kun siirrytään Tanskan salmista pohjoiseen ja itään. [2, 3]

Saaristomeren valuma-alue merkitty karttaan punertavalla värillä. [4]

Valuma-alueen suurimmat järvet pinta-alaltaan ovat Enäjärvi, Painio, Kirkkojärvi, Iso-Kisko ja Hirsijärvi. Järvet ovat kuitenkin melko pieniä. Suurin Enäjärvikin on alle kymmenesosa Päijänteen alasta. Valuma-alueeltaan suurimmat joet ovat Paimionjoki, Kiskonjoki, Aurajoki ja Uskelanjoki. [4] Muista Varsinais-Suomen suurimmista joista Loimijoki laskee Selkämereen Kokemäenjoen kautta.

Maatalous Varsinais-Suomessa

Suomen tiloista runsas 10 % on Varsinais-Suomessa (v. 2020). Tiloilla on käytössä keskimäärin 61 ha maatalousmaata, mikä on 11 ha enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Varsinais-Suomessa on viljeltyä tai kesannolla olevaa peltoalaa noin 290 000 ha (v. 2021). Tilojen määrä on laskussa, ja v. 2020 tiloja oli noin 4 800. Metsätalousmaata on yhteensä 645 000 ha. [5] Pelloista Saaristomeren valuma-alueella on noin 240 000 hehtaaria, missä on mukana myös saariston pellot. Tämä on noin 28 % valuma-alueen pinta-alasta [6]. 

Vuonna 2020 peltoalasta 11 % oli luomutuotannossa tai siihen siirtymässä. Luomutilojen keskikoko oli 67 ha. Vuoden 2021 ennakkotietojen mukaan ala on kasvanut 6 % ja tilakoko noussut yli 70 ha:iin. [7]

Tuotantorakenne

Varsinais-Suomen tiloista 75 %:lla on päätuotantosuuntana viljanviljely tai muu avomaan kasvintuotanto. Kotieläintilat jakautuvat melko tasaisesti eri tuotantosuuntien kesken.

Tilojen päätuotantosuunnat Varsinais-Suomessa v. 2020. Tuotantosuunta on maatalous- ja puutarhayrityksen taloudellisesti merkittävin tuotantosuunta. Jos yli 2/3-osaa tilan kokonaistuotosta tulee yhdestä tuotteesta, kuuluu tila tätä tuotetta vastaavaan tuotantosuuntaan. Ellei tällaista tuotetta löydy, tila luokittuu sekatilaksi. [5]

Peltoviljely

Varsinais-Suomen kunnissa peltoa on keskimäärin vajaa 29 % pinta-alasta. Osuus on suurin Loimaalla, jossa puolet alasta on peltoa. Pienin osuus on Kustavissa (9 %). [15] 

ProAgria FHS:n ja entisen Farman alueella 2016-2020 peltojen pintamaalajisuhteet olivat Eurofinsin tilastojen mukaan: 33,6 % karkea kivennäismaa, 61,2 % savimaa ja 5,2 % eloperäinen.

Kasvintuotanto on monipuolista, mutta sille on tyypillistä yksivuotisten kasvien viljely. Nurmien osuus on suhteellisen alhainen, mitä selittää pitkälti nurmirehua syövien eläinten vähyys.

Viljellyn alan ja kesantoalan jakautuminen eri käyttötarkoituksiin keskimäärin vuosina 2015-2021 Varsinais-Suomessa. [5]

Kotieläintuotanto

Varsinais-Suomessa on nykyisin noin 8 000 lypsylehmää eli noin 3 % Suomen lypsylehmistä. Emolehmiä on hieman alle 5 000, mikä on vajaa 8 % emolehmistä. Sioista noin 30 % (0,3 milj.) on Varsinais-Suomessa. Munivista kanoista 2/3 on Varsinais-Suomessa ja broilereista noin viidennes. Lampaita on runsas 20 000 (15 %). [5]

Maakunnassa oli vuonna 2019 eläinyksiköitä 0,42 ey/ha. Lukema on laskusuunnassa, sillä korkeimmillaan eläinyksilöitä on 2000-luvulla ollut 0,51 ey/ha. Koko maan keskiarvo oli 0,38 ey/ha, ja vaihtelua oli Uudenmaan 0,11:sta Keski-Pohjanmaan 0,60:een (v. 2019). [8]

Kotieläinmäärissä tapahtuneita muutoksia v. 2015-2021 Varsinais-Suomessa. Huomaa yksiköt. [5]

Ravinnetaseet ja peltojen fosforitila

Typpi- ja fosforitaseet ovat laskeneet merkittävästi vuosien saatossa. Fosforin osalta tase on nykyisin nollan tuntumassa. Typpitaseessa on myös selvä laskusuunta. Lähes 100 kilosta on päädytty jo jopa alle 40 kg/ha. [5] Vuosien välillä on kuitenkin vaihtelua lähinnä sääoloista johtuen. Jos sato jää pieneksi joko liiallisen märkyyden tai kuivuuden takia, nostaa se tasetta.

Fosfori- ja typpitaseiden kehittyminen 1990-2019 Varsinais-Suomessa. Taseessa on mukana väkilannoitteissa, karjanlannassa ja kylvösiemenessä pellolle tullut ja sadon mukana sieltä poistunut N- tai P-määrä. [5]

Fosforilannoituksen tarkentuminen näkyy maan keskimääräisen fosforipitoisuuden laskuna. On hyvä, että korkeimpien fosforiluokkien näytteiden osuus on laskenut. Huolestuttavaa sen sijaan on alimpien fosforiluokkien osuuden selvä kasvu. Kasvien mahdollisimman tehokas ravinteiden otto edellyttää kaikkien ravinteiden tasapainoista saantia.

Pintamaanäytteiden fosforiluokkien jakautuminen 5-vuotiskausittain v. 2001-2020. ProAgria FHS:n ja entisen Farman alueella. [9]

Ympäristökorvaus v. 2020

Ympäristökorvauksen mukaiseen talviaikaisen kasvipeitteisyyden toimenpiteeseen sitoutui lähes 3 800 tilaa. Talviaikainen kasvipeitteisyysala oli 74 % korvauskelpoisesta kokonaisalasta (253 tha). Suurin ala (noin 125 tha) kertyi kasvipeitteisyysluokassa 80-100 %. Kevytmuokatun alan osuus kasvipeitteestä oli 24 % ja aidon kasvipeitteen 76 %. Todellisuudessa kasvipeitteisen ala osuus on tätäkin suurempi, sillä kaikkea talviaikaista kasvipeitettä ei lueta tähän mukaan. [10]

Kerääjäkasvitoimenpidettä toteutti 700 tilaa, ja lietelannan sijoittaminen oli valittuna noin 990 tilalla. Säätösalaojitusta toteutettiin noin 970 ha alalla.

Ravinnekuormitus Saaristomereen

Saaristomeren vuotuinen (v. 2010-2020) kokonaistyppikuormitus oli keskimäärin 7 200 t ja kokonaisfosforikuormitus 480 t. Peltohehtaaria kohti typpeä huuhtoutui vajaa 18 kg ja fosforia 1,4 kg. [12] Muutama prosentti valuma-alueella huuhtoutuneesta typestä ja fosforista pidättyy sisävesiin, mutta merkitys on suhteellisen pieni alueen vähäjärvisyydestä johtuen.  

VEMALA-mallilla laskettu keskimääräinen kokonaisfosfori- ja -typpikuormitus v. 2010-2020 Saaristomereen. Maatalous on merkittävin typpi- ja fosforikuormituksen lähde. Metsätalouden merkitys on vähäinen. [12]

Suomen merialueille tulevassa kokonaiskuormituksessa on laskeva suuntaus Suomesta peräisin olevassa P- ja N-kuormituksessa vuosien 1995 ja 2019 välillä. Laskeva suuntaus johtuu pääasiassa pistekuormituksesta, joka on vähentynyt suhteellisesti enemmän kuin hajakuormitus. Toisin kuin N:n hajakuormituksessa, P:n hajakuormituksessa ei ole laskevaa suuntausta. Saaristomerellä fosforin ja typen pistekuormitus on vähentynyt selvästi, mikä näkyy kokonaistyppikuormituksen vähenemisenä. Saaristomereen tuleva hajakuormitus ei ole vähentynyt. [13]

Suomesta peräisin oleva kokonaisfosfori- ja typpikuormitus Suomen koko merialueelle sekä Saaristomereen v. 1995-2019 VEMALA-mallilla arvioituna. Pylväät kuvaavat piste- ja hajakuormituksen sekä luonnonhuuhtouman määrää (t/v). N-kuormituksessa on mukana laskeuma. Normalisoidun kokonaiskuorman ja hajakuorman viivoissa on huomioitu virtaaman hajakuormitukseen aiheuttama vaihtelu. Mikäli kokonais- tai hajakuormituksen muutos on tilastollisesti merkitsevä, se on kuvattu suorilla viivoilla (Lin.). Kuormituskatto harmaalla viivalla. [13]

Ilmastonmuutos vaikuttaa ravinnekuormitusriskiin. N-kuorman ei arvioida kutenkaan kasvavan Suomenlahtea lukuun ottamatta.  P-kuormituksen ennustetaan kasvavan merkittävästi lähivuosikymmeninä ja vuosisadan loppupuolella. Ilmastonmuutoksen seurauksena kasvanutta P-kuormaa olisi vähennettävä Saaristomerellä lähes kolmasosa, jotta kuormitus ei vuosina 2050-2079 ylitä tavoitetasoa. Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton, sillä vähennystavoitteet voidaan saavuttaa monipuolisilla maatalouden lisätoimenpiteillä (mm. tarkennettu lannoitus, talviaikainen kasvipeite, kerääjäkasvit, peltojen kipsikäsittely, lietteen sijoitus). [14]

P-kuormitus Suomenlahteen, Saaristomerelle ja Selkämerelle nykytilanteessa (2012–2019) ja v. 2050-2079 ilmaston muuttuessa (IPCC skenaarion RCP4.5), maatalouden jatkuessa nykyisen kaltaisena ja muiden kuormituslähteiden pysyessä nykyisellään (oranssit palkit) sekä ilmaston muuttuessa, maatalouden lisätoimenpiteillä (harmaat palkit). Tavoiteltu kuormitus on kuvattu mustalla katkoviivalla ja tavoitteen saavuttamiseen tarvittava prosentuaalinen vähennys ilmaston muuttuessa punaisilla %-luvuilla. [14]

Eroosio

Vesieroosion mukana kulkeutuva maa-aines lisää vesistöjen sameutta ja liettymistä. Lisäksi eroosioaineksen mukana liikkuu ravinteita ja haitta-aineita. Luken RUSLE-mallilla tekemien laskelmien perusteella Suomen peltojen eroosio oli  keskimäärin 430 kg/ha/v (90-1280 kg/ha/v), kun laskelmissa käytettiin v. 2019 viljely- ja toimenpidetietoja. Peltojen yhteenlaskettu kokonaiseroosio oli lähes miljoona tonnia. Suomen eroosio on kuitenkin EU-maiden alhaisimpia.[15]

Varsinais-Suomen 27 kunnassa keskimääräinen eroosio oli 386 kg/ha/v. Vaihtelua oli Loimaan 234 kilosta Paimion 652 kiloon hehtaaria kohden. Kokonaiskuormitus oli korkein, yli 34 milj. kiloa, Salossa, mitä selittää suuri peltoala ja korkea hehtaarikohtainen kuormitus (noin 600 kg/ha/v). [15]

Eroosioriskiä voidaan vähentää viljelyteknisin ratkaisun kuten lisäämällä talviaikaista kasvipeitettä ja vähentämällä muokkausta tai siirtymällä suorakylvöön. Myös suojakaistat ja -vyöhykkeet vähentävät eroosiota. Eroosioriskiä pienennettäessä on kuitenkin varmistuttava, että liukoisen fosforin kuormitus ei samanaikaisesti kasva merkittävästi.

Vesienhoito ja pintavesien ekologinen tila

Luokiteltuja jokia tai niiden osia on Varsinais-Suomen ja Satakunnan toimenpideohjelma-alueella 95, joista 8 on Pirkanmaan puolella. Saaristomeren valuma-alueen joet kuuluvat pääasiassa savimaiden jokiin. Kiskonjoen vesistöalueella on kangasmaiden jokia ja Laajoki ja Mynäjoen alaosa ovat turvemaiden jokia. [16]

Toimenpideohjelma-alueen jokivesistä suurin osa on tyydyttävässä ekologisessa tilassa: lukumäärästä lähes 60 % (55 kpl) ja jokipituudesta 52 %. Välttävässä tilassa on 29 % (28 kpl) lukumäärästä ja 38 % jokipituudesta. Hyvässä ekologisessa tilassa on vain 12 % (11 kpl) lukumäärästä ja 9 % jokipituudesta. Erinomaiseen tilaan luokiteltuja jokia ei ole. Hyvässä tilassa olevat joet sijaitsevat pääasiassa Satakunnassa, Varsinais-Suomen puolella näitä on vain kolme: Mynäjoen yläosa, Varesjoki ja Kärkelänjoki. Erittäin runsasravinteinen Raisionjoki-Ruskonjoki on huonossa tilassa. [16]

Varsinais-Suomen ja Satakunnan toimenpideohjelma-alueella on mukana yhteensä 133 järveä tai niiden osaa, joista 19 on ko. maakuntien ulkopuolella. Järvistä suurin osa sijaitsee Satakunnassa ja Varsinais-Suomen puolella Salossa. Järvet ovat tyypillisesti matalia. Varsinais-Suomen tarkasteltavista järvistä noin puolet kuuluu humusjärvien tyyppeihin ja kolmannes vähähumuksisiin järviin. Varsinais-Suomessa on luonnostaan runsasravinteisia järviä enemmän kuin Satakunnassa, mikä johtuu alueen savisesta maaperästä. Useimmat järvistä ovat hyvässä tai tyydyttävässä ekologisessa tilassa. Luokiteltujen järvien lukumäärästä 55 % (72 kpl) ja pinta-alasta 27 % on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Tyydyttävässä ekologisessa tilassa on kolmannes (43 kpl), mutta pinta-alasta jopa 64 % eli isompien järvien ekologinen tila on pieniä heikompi. Välttävässä ekologisessa tilassa on 11 % (14 kpl) ja pinta-alasta 9 %. Huonoon tilaan on luokiteltu vain ylirehevä Someron Halkjärvi. [16]

Vesienhoidon tavoitteena on pinta- ja pohjavesien hyvä tila. Vuonna 2019 päivitetty luokittelu perustuu pääosin vuosien 2012-2017 seuranta-aineistoihin. [17]

Vesienhoidon 3. kauden (v. 2022-2027) valmistelu on käynnissä. Maatalouden on todettu olevan merkittävä paine yhteensä 53:ssa Saaristomeren, Kiskonjoen-Uskelanjoen-Halikonjoen, Paimionjoen-Aurajoen ja Vakka-Suomen suunnittelualueen vesimuodostumassa. [18] Saaristomeren valuma-alueella maatalouden hajakuormituksen vaikutukset näkyvät erityisesti Paimionjoessa, Aurajoessa, Halikonjoessa, Uskelanjoessa ja Raisionjoki-Ruskonjoessa. [16]

Eräiden vesienhoidon tavoitteiden toteutuminen

Maatalouden vesienhoidon toimenpiteet olivat toteutuneet Varsinais-Suomessa melko hyvin v. 2016-2018. Lannan ja orgaanisen aineksen ympäristöystävällinen käyttö oli toteutunut 80 %:sti (tavoite 31 500 ha). Lannan prosessoinnin tavoite oli kuitenkin vielä kaukana, sillä toteuma oli vain 5 %. Lukuun pitää kuitenkin suhtautua pienellä varauksella, sillä luku perustuu erilaisiin arvioihin, koska tietoa ei saada kootusti. [11]

Maatalouden kosteikoista ja lasketusaltaista oli tehty runsas viidennes eli noin 260 kpl. Suojavyöhykkeissä noin 9 400 ha tavoiteala oli saavutettu täysimääräisesti. Suojavyöhykkeiden kohdentamista entistä tarkemmin sinne, missä niillä saavutetaan suurin hyöty, voidaan kuitenkin parantaa. Peltojen talviaikainen eroosion torjunnan tavoitteesta (noin 330 000 ha) oli saavutettu 71 %. Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämisessä ja luomutuotannossa olevassa peltoalassa oltiin 67 %:ssa tavoitteesta (noin 61 300 ha).

Lähteet:

[1] Järvi-meriwiki. (15.7.2021)
[2] Vaikuta vesiin. Ehdotus Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2022-2027. (26.7.2021)
[3] Myrberg, K. ym. 2006. Itämeren fysiikka, tila ja tulevaisuus.
[4] Saaristomeren valuma-alueen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021. (26.7.2021)
[5] Luken tilastot (26., 27.7., 17.9.2021)
[6] Saaristomeri. Varsinais-Suomen vesistöt tutuiksi. (26.7.2021)
[7] Luomuvalvonnan tilastot ja tietohaut, Ruokavirasto. (28.7.2021)
[8] Eläinyksiköiden suhde hehtaareihin maakunnittain. Luken taloustohtori-palvelu. (28.7.2021)
[9] Eurofins Viljavuuspalvelun Tuloslaari. (27.7.2021)
[10] Varsinais-Suomen ELY-keskus, s-posti 9.6.2021
[11] Vesienhoidon toimenpiteet. Toteuman seuranta. (28.7.2021)
[12] VEMALA-malli. (29.7.2021)
[13] Räike, A. & Suomela, J. 2020. Merenhoidon toimenpideohjelman 2022-2027 tausta-asiakirja: ravinnekuormituksen kehitys ja vähennystarpeet sekä niiden arviointimenetelmät.
[14] Ehdotus Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi vuosiksi 2022-2027. (30.7.2021)
[15] Peltojen vesieroosio. (13.9.2021)
[16] Ehdotus Varsinais-Suomen ja Satakunnan vesienhoidon toimenpideohjelmaksi vuosille 2022-2027. (30.7.2021)
[17] Vesienhoidon toimenpideohjelma, Varsinais-Suomen ELY-keskus. Tarinakartta. (30.7.2021)
[18] Ehdotukset pintavesien vesienhoidon toimenpiteiksi vuosille 2022-2027. (29.7.2021)