Takaisin Kotimaiset kurpitsat ovat syksyn kuumin sesonkituote – Lajikkeita ja vinkkejä kotikeittiöön

Tiedote – Maatalous ja suomalainen ruoka

Kotimaiset kurpitsat ovat syksyn kuumin sesonkituote – Lajikkeita ja vinkkejä kotikeittiöön

29.09.2025

Kotimaisten kurpitsojen pääsesonkia vietetään syyskuusta marraskuuhun. Kurpitsat ovat kurkun ja melonien sukulaiskasveja, jotka kasvavat avomaalla. Kesällä herkutellaan kesäkurpitsalla, syksyllä on paksukuoristen talvikurpitsojen aika. Kurpitsasato kypsyy loppukesällä ja syksyllä, ja lokakuu onkin oivallinen aika herkutella kotimaisilla kurpitsoilla.

Kotimaisissa kurpitsoissa on mistä valita. Kurpitsa on satokauden lähiruokaa parhaimmillaan. Kotimaisena on saatavilla ällistyttävä valikoima erilaisia kurpitsoja. Vanha mielikuva kurpitsasta pelkästään pikkelssin raaka-aineena on syytä päivittää uusilla kurpitsalajikkeilla ja monipuolisilla kurpitsaherkuilla.

Myskikurpitsa on pisaran muotoinen ja vaaleakuorinen. Sen hedelmäliha on kirkkaan oranssi ja kiinteää.  Maultaan myskikurpitsa on makeahko ja jopa pähkinäinen.

Hokkaidokurpitsa on alun perin japanilainen lajike, jota viljellään myös Suomessa. Sen tunnistaa pienehköstä ja pyöreästä muodosta sekä upeasta väristä. Se on syvän oranssi niin päältä kuin sisältäkin. Hokkaidokurpitsa on erinomainen valinta monipuoliseen ruuanlaittoon, sillä se pysyy kypsennettynäkin napakkana ja kiinteänä. Sen maku on herkullisen täyteläinen ja makea.

Myskikurpitsa ja hokkaidokurpitsa sopivat molemmat erinomaisesti uunissa paahdettaviksi.

Spagettikurpitsa on veikeä tuttavuus. Se on yleensä pitkulainen ja suurehko, keltaoranssi tai vihertävä. Kypsennettynä sen hedelmäliha muistuttaa spagettia. Maultaan spagettikurpitsa on mieto, ja se on parhaimmillaan paahdettuna.

Perinteinen jättikurpitsa lienee kaikille tuttu, ja monella on tapana kaivertaa siitä lyhty valaisemaan syysiltoja. Kaiverruspuuhista syntyvää hedelmälihaa ei kannata heittää pois. Jättikurpitsa sopii hyvin soseeksi, keittoihin, säilykkeeksi tai makeiden jälkiruokaleivonnaisten mehevöittäjäksi.

Patty pan – eli hulvattoman näköinen ufokurpitsa saattaa löytyä kotimaisena kaupasta nyt, kun sesonki on parhaimmillaan. Tämän komistuksen voi käsitellä kesäkurpitsan tapaan.

Kauniit koristekurpitsat sopivat syyspöydän iloksi. Niitä ei syödä, mutta ne ilahduttavat värikkäällä ja moninaisella ulkoasullaan syyskattausta tai kukka-asetelmia.

Kotimaiset kurpitsat hurmaavat monipuolisuudellaan ja ravinteikkuudellaan

Kurpitsat vaativat kasvaakseen rehevän ravinteikkaan maaperän, paljon valoa ja lämpöä sekä vettä. Kurpitsat ovat isoja, köynnöstäviä kasveja, jotka kasvavat avomaalla.

Kotimaisten kurpitsojen keruu on tarkkaa käsityötä. Myyntiin kotimaisia kurpitsoja kasvatetaan pääosin Etelä- ja Lounais-Suomessa, kertoo asiantuntija Mika Virtanen.

Kurpitsat innostavat myös kotipuutarhureita, ja Suomessakin kisataan jättiläiskurpitsojen titteleistä.  Kaikkien kasvisten tapaan kurpitsat ovat kevyttä syötävää. Oransseissa kurpitsoissa on myös beetakaroteenia, joka on A-vitamiinin esiaste, B-vitamiinia sekä jonkin verran mm. kaliumia, kalsiumia ja rautaa.

Ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen muistuttaa, että kurpitsasesonki on parhaimmillaan nyt ja kotimaisia kurpitsoja kannattaa hyödyntää monipuolisesti. Painava kurpitsa, jossa on kanta tallella, säilyy hyvin huoneenlämmössä tai vihanneslokerossa kovan kuorensa ansiosta jopa kuukausia.

Kurpitsan käsittelyssä tukeva, lyhytteräinen ja terävä veitsi sekä hyvin paikallaan pysyvä, puinen leikkuulauta ovat oivalliset työkalut. Kaupasta kannattaa valita painava kurpitsa ja kopauttaa sitä kevyesti. Kypsä kurpitsa kumisee ontosti, kertoo Siivonen.

Kurpitsaa kannattaa kerralla käsitellä isompi erä. Kuutioi ja paahda osa kurpitsasta, tee osasta valmista sosetta, joka mehevöittää taikinat tai muhevoittaa syksyisen sosekeiton, Siivonen jatkaa.

Kurkkaa myös herkulliset kurpitsareseptit!
 


Heidi Siivonen

ruokamarkkina-asiantuntija

kuluttajatyö

+358 20 413 2925

+358 40 568 8802

Mika Virtanen

asiantuntija, puutarha ja kasvinterveys

kasvinsuojelu, lannoitteet ja torjunta-aineet, siemenasiat, maataloustuotemarkkinoiden edunvalvonta, vieraslajit

+358 20 413 2468

+358 40 054 4728