Business Finlandin elintarvikealan toimialajohtaja Esa Wrangin mukaan valitettavan paljon näkee vieläkin sitä, että vienti on vain taktista lisämyyntiä eikä siihen haluta investoida kovin paljon. 

-    Viennin pitäisi ikään kuin tulla ilmaiseksi. Se ajatusmalli on väärä, Wrang sanoo.

-    Ehdottomasti paras tapa nostaa Suomen elintarvikeala ja vienti kasvuun on panostaa enemmän brändättyihin lisäarvotuotteisiin.

Harmittavan usein vientiin lähdetään niillä samoilla tuotteilla, jotka on kehitetty, tehty ja brändätty suomalaista kuluttajaa varten. Wrangin mielestä tuotekehitystä on ryhdyttävä tekemään suoraan kohdemarkkinoille. 

-    Lisäksi asiakkaat pitää tuntea hyvin, sillä pelikenttä on pirstalainen ja toimijoita paljon. Täytyy nähdä aikaa ja vaivaa asiakassuhteiden hoitamiseen. 

Vienti on investointi

-    Jos vientiä ei kohdella investointina, ei vientipolku ole lähtenyt oikealla tavalla liikkeelle, sanoo vientijohtaja Thimjos Ninios MTK:sta.

Hänen mukaansa investointi koskee myös asiakassuhteen luomista, josta Japani on hyvä esimerkki.  Asiakassuhteen luomiseen on investoitava ajallisesti ja rahallisesti. 

-    Asiakkaan kulttuuriin pitää tutustua ja luoda tiivis suhde myös perheeseen. Japanissa asiakasta pitää halata oikein urakalla, muuten ei synny kauppaa, Ninios kertoo.  

Yrittäjän kannalta hankalaa on, jos paikallinen läsnäolo kohdemaassa on mahdotonta tai vaikeaa järjestää. Kohdemaassa pitää luoda asiakassuhteita, markkinoida ja myydä. 

-    Jos paikallista läsnäoloa ei pystytä järjestämään, ei ole vientiä. Paikallinen läsnäolo edellyttää sitä, että yrityksellä on resurssi kohdemaassa säännöllisesti tai pysyvästi. Mitä kauemmaksi Suomesta mennään, sen vaikeampi se on järjestää. 

Seminaarissa kuultiin monia hyviä puheenvuoroja siitä, mitä elintarvikevientiä suunnittelevan kannattaa ottaa huomioon. Muun muassa RuoKasvu-hankkeen koordinaattori Mikaela Vuorisalmi kertoi, mistä voi pyytää apua vientipolkunsa avaamiseen. Vuorisalmi kehottaa pyytämään suunnittelun tueksi arviota myös siitä, onko yritys ylipäätään vientivalmis. 

Erikoistutkija Csaba Jansik Lukesta kävi läpi tuotannon ohjauksen merkitystä. Parempi suunnittelu ja sopivammat raaka-aineet vähentävät riskejä. 

Lomalaidun ry:n ruokamatkailukoordinaattori  Anne Mikkola ja Visit Finlandin tuotekehitysjohtaja Terhi Hook kertoivat, miten ruokamatkailu on noussut elämykselliseksi osaksi Suomen matkailukuvaa. Jopa 60 prosenttia matkailijoista sanoo valitsevansa matkakohteen ruuan perusteella. 

Asiantuntija Pirjo Hakanpää kertoi Business Finlandin kasvurahoitusmahdollisuuksista elintarvikealalle. Yksi näistä on Tempo, portinvartijatuote. Jaostopäällikkö Tuula Lunden Ruokavirastosta valotti sitä, miten Ruokavirasto on mukana vientipolulla. Muun muassa viraston nettisivuille on koottu tietoja 40 maasta.  

Business Finlandin projektijohtaja Mari Lappi-Kaipion puheenvuoro käsitteli tiivistetysti pakkauksia, konseptointia ja brändäystä ja sitä, miten valmennuksilla saadaan lisävauhtia vientiponnisteluihin. 

Seminaarin lopputervehdyksen esitti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

-    Elintarvikevienti on maraton, ei pikamatka, muistuttaa Leppä. 

Voiko tuota paremmin kuvailla. 

Lisätietoja: 
vientijohtaja Thimjos Ninios, MTK, +358 45 264 7131
projektikoordinaattori Mikaela Vuorisalmi, RuoKasvu -hanke, +358 50 470 7982

aiheet: ruoka, hanke, ruokasvu, elintarvikkeet, elintarvikevienti