Toimintopainikkeet

MTK:n nautajaosto: Suomalainen naudanliha on terveellistä ja ympäristöystävällistä

4.10.2013

MTK: n nautajaosto kritisoi uusia pohjoismaisia ravintosuosituksia, joissa kehotetaan välttämään punaisen lihan syömistä. Näyttää siltä, että ravintosuosituksia on ohjannut asenteellinen ympäristö- ja ilmastopolitiikka, joilla ei pitäisi olla tekemistä ravintosuositusten kanssa.

Naudanliha tulee nostaa terveelliseksi ravintoaineeksi vihannesten ja marjojen joukkoon 

MTK:n nautajaosto toteaa, että naudanliha sisältää runsaasti proteiineja, rautaa ja vitamiineja. Naudanliha on maukasta ja tärkeä osa ruokavaliota. Kotimainen naudanliha on nykyään vähärasvaista ja terveellistä.

Monet käsitykset tänä päivänä perustuvat vuosikymmenien taakse, lihaan, joka oli koostumukseltaan hyvin erilaista.  Eläinten ruokinta ja jalostus ovat kehittyneet huomattavasti ja tuottajat pyrkivät aina tuottamaan vähärasvaista punaista lihaa.

Nautajaosto korostaa, että nykytiedon valossa mikään yksittäinen ruoka-aine sellaisenaan ei aiheuta esim. liikalihavuutta tai kakkostyypin diabetesta.  MTK:n nautajaoston mielestä ravitsemussuosituksissa tulee kansaa kannustaa monipuoliseen ja vaihtelevaan ruokavalioon syyllistämättä yhtä ruoka-ainetta.

Kotimaisen naudanlihan ympäristövaikutuksista on monella virheellinen kuva

Naudanlihaa arvostellaan sen vesijalanjäljestä. Suomessa vesivarat ovat runsaat ja täällä vuotuinen sadanta on suurempi kuin haihtuminen. Suomalaisen naudanlihan hiilijalanjälki ei ole suuri. Suomalainen nauta kasvatetaan nopeasti verrattuna esimerkiksi brasilialaiseen nautaan, jonka hiilijalanjälki saattaa olla kymmenkertainen.  Suomen eloperäisillä mailla nurmenviljely on ympäristön ja CO2-päästöjen kannalta paras vaihtoehto. Ilman nautoja nurmiviljely Suomessa loppuisi ja maamme CO2-päästöt nousisivat.

Nurmiviljely ja nautojen laiduntaminen edesauttavat luonnon monimuotoisuutta.  Ilman nurmia ja nautoja Suomen luonto olisi paljon yksipuolisempaa ja ravinnepäästöt vesistöihin olisivat suuremmat. Ravinnekierron kannalta nautatalous on järkevää.

Naudanliha kuuluu historiallisesti ja luontaisesti suomalaisen ruokavalioon. Pohjoisen ilmaston takia nurmiviljelylle ei ole vaihtoehtoja.  Soija, leipävilja tai pähkinät eivät kasva pohjoisessa. Ihmisen ravinnoksi nurmirehu ei käy, mutta siitä pystytään jalostamaan korkealuokkaista naudanlihaa. Naudanlihan tuotannolla on merkittävä positiivinen vaikutus myös suomen vaihtotaseeseen.

Suomalainen naudanlihantuotanto kestää kansainvälisen vertailun myös eläinten kohtelussa ja ruokinnassa.  Ympäristö- ja eläinsuojelulainsäädäntö on monessa asiassa tiukempi kuin ulkomailla. Tuottajat ovat valveutuneita ja kehittävät kaiken aikaa tuotantoaan ottaen huomioon yhteiskunnan vaatimukset ja toivomukset. Liha  on Suomessa puhdasta ja eettisesti tuotettua.

MTK:n nautajaoston mielestä suomalaisen naudanlihan kohtuullisella syömisellä edesautetaan terveyttä, ympäristön tilaa, luonnon monimuotoisuutta, kestävää kehitystä, kotimaista työllisyyttä ja lisäksi sillä on positiivinen vaikutus kansantalouteen. 

 

Lisätietoja:
Tomi Toivanen, MTK:n nautajaoston puheenjohtaja, 050 517 3249
Antero Kaappa, MTK:n nautajaoston varapuheenjohtaja, 0500 809 317

 

 

 

 



Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää