Ruokaa meiltä meille

Takaisin Ruokaa meiltä meille

Artikkeli – Maatalous ja suomalainen ruoka

Ruokaa meiltä meille

15.11.2022

Suomalaiset arvostavat kotimaista ruokaa erittäin paljon. Siksi haluamme, että suomalainen maatalous ja maaseutu voivat hyvin. Näin varmistamme, että kaikki meillä saavat mahdollisimman lähellä tuotettua, laadukasta, kotimaista ruokaa.

Suomalainen ruoka tulee maalta viljelijöiden työn tuloksena.

Teemme ruokaa meiltä meille!

#ruokaameiltameille

Osa kestävää kokonaisuutta

Kestävä ruoantuotanto koostuu monesta osasta: lähellä tuotetusta viljasta, kasviksista, lihasta, maitotuotteista ja munista. Kotieläintuotanto on osa luonnon kiertokulkua: lanta hyötykäytetään lannoitteena, ja nurmiviljely sitoo hiiltä ja ylläpitää biodiversiteettiä. Myös elintarviketeollisuuden sivuvirrat tulevat hyötykäyttöön rehuna, lannoitteena ja biokaasuna.

Tiedätkö millainen on suomalainen ruokaketju?

Ruokaa tuottaa yhä pienempi joukko

Suomessa on yli 44 000 maatilaa. Määrä saattaa kuulostaa suurelta, mutta todellisuudessa suurimmasta osasta meidän ruuantuotantoamme vastaa huomattavasti pienempi joukko. Tuotannon määrällä mitattuna yli 50 prosentista vastaa noin 5 000 tilaa.

Maataloutemme kulmakiviä ovat muun muassa laajasti viljellyt nurmikasvit, ohra ja kaura sekä maito, sianliha, siipikarja ja naudanliha.

Maanviljelijä Ville Lammi: "Kotimainen ruuantuotanto on osa huoltovarmuutta"

Kasvukausi on lyhyt ja intensiivinen

Suomen lyhyt kasvukausi ja kesän pitkät päivät vaikuttavat meillä viljeltäviin kasveihin ja satotasoihin. Näissä olosuhteissa nurmi on kilpailukykyinen viljelykasvi. Suomessa on viljeltyä peltoa noin 2 miljoonaa hehtaaria, josta nurmella on 800 000 hehtaaria.

Eri viljalajeja viljellään 1 milj. hehtaaria, öljykasveja noin 40 000, valkuaiskasveja 35 000, kuminaa vajaa 20 000 ja sokerijuurikasta noin 10 000 hehtaaria.

Kotieläintilat pitävät koko Suomen elinvoimaisena

Miltä näyttäisi Suomi ilman kotieläimiä? Maatilat ovat tärkeä osa maaseudun elinkeinoja ja ne ylläpitävät elinvoimaisuutta ja hyvinvointia ympäri Suomea. Maanviljelijöiden on pystyttävä tekemään sellaista työtä, joka on niin taloudellisesti kuin sääolosuhteidenkin kannalta mahdollista. Kannattavasta ja kestävästä kotieläintuotannosta hyötyy koko Suomi.

Suomessa on runsaasti puhdasta vettä ja nurmipinta-alaa, minkä vuoksi täällä on hyvä kasvattaa kotieläimiä. Haihduntaa suurempi sademäärä on kilpailuetu kotieläintuotannossa. Suomessa naudan pääravintoa on säilörehu, joka tehdään pohjoisissakin oloissa hyvin kasvavasta nurmesta. Vilja ei pohjoisimmissa osissa Suomea menesty niin hyvin, että tuloksena olisi runsaasti elintarvikekelpoista viljaa. Lisäksi vahva osaaminen ja ammattitaito sekä ketjun eri toimijoiden tiivis yhteistyö ovat erikoistaitoja, jotka auttavat ylläpitämään kansallista huoltovarmuutta.

Eetu ja Mila Jääskelä: "Tuotamme maitoa kuluttajan tarpeisiin mahdollisimman kestävästi, ympäristöä ja eläimiä kunioittaen."

Suomessa maidontuotanto perustuu hyvin kasvavan nurmen viljelyyn. Nurmi sitoo hiiltä. Nurmiviljelyä tutkitaan ja kehitetään parasta aikaa niin, että nurmien hiilensidontaa saataisiin tehostettua. Noin 70 % lehmistä elää pihattonavetoissa, joissa ne voivat vapaasti liikkua, syödä, juoda ja levätä.

Suomalainen maito on huippulaatuista. Noin 97 prosenttia tuotetusta maidosta luokitellaan vuosittain parhaaseen E-luokkaan. Suomalaisen maidon laatu kestää myös kansainvälisen vertailun, mikä kertoo maitotiloilla tehtävästä huolellisesta työstä.

Ruokailutottumukset muuttuvat

Ruokailutottumuksemme muuttuvat hitaasti, ja myös jatkossa moni meistä on sekasyöjä. Siksi on tärkeää tietää, miten ja missä liha tuotetaan. Suomessa yrittäjien, työntekijöiden ja eläinten hyvinvoinnista huolehditaan. Tämä näkyy laadussa: terveistä ja hyvinvoivista kotieläimistä saadaan puhdasta ja turvallista ruokaa.

Sianlihantuottaja Lotta Iso-Tuisku: "Kuluttaja voi luottaa siihen, että asiat tehdään kunnolla"

Miksi suomalainen sianlihantuotanto on maailman parasta?

Suomi kuuluu niihin harvoihin EU-maihin, joissa sianlihan tuotannossa ei typistetä saparoja. Suomalainen sika on terve.  Hyvän terveystilanteen vuoksi lääkkeiden käyttö on vähäistä.  Suomessa sikataloudessa käytetään vain vähän tai ei ollenkaan antibiootteja ja se on aina yksilölääkintää sekä perustuu eläinlääkärin määräykseen.

Suomalaiset siat voivat hyvin. Niillä on enemmän lattia-alaa kuin lajitovereillaan muissa maissa. Suomessa sioista pidetään hyvää huolta. Säännöllisillä eläinlääkärikäynneillä valvotaan tuotanto-olosuhteita ja varmistetaan eläinten terveys sekä hyvä kunto. Virikemateriaalit antavat sioille puuhasteltavaa ja parantavat niiden hyvinvointia. Kaikki suomalaiset siat syövät kotimaista viljaa.

Sikatilat ovat ravinteiden kierrätyksen mestareita. Sian lannassa on arvokkaita ravinteita: typpeä, fosforia ja kaliumia. Sika siis tuottaa lannoitteen omalle rehulleen. Todellista kiertotaloutta!

Suomessa oli vuonna 2021 noin 800 sikatilaa, joista suurin osa sijaitsee lounaisessa ja läntisessä Suomessa. Vuonna 2021 Suomessa tuotettiin 176 miljoonaa kiloa sianlihaa.

Kotimainen ruoka on kriisiajan turva

Huoltovarmuus tarkoittaa varautumista kriiseihin ja häiriötilanteisiin, jotta välttämättömimmät perustarpeet voidaan turvata vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa.

Huoltovarmuutta ei voi tuoda

Koronapandemia ja sota Ukrainassa ovat palauttaneet ymmärryksen omavaraisen ruoka- ja energiahuollon merkityksestä. Oman maan ruoka on kriisiajan henkivakuutus. Suomen ruokahuolto nojaa vahvasti, ja varsinkin poikkeusoloissa kotieläintalouteen.

Turvataan suomalaisen ruuantuotannon omavaraisuus

Suomessa ruuantuotannon omavaraisuus on hyvällä tolalla, koska siitä on pidetty huolta – tästä kiitos kuuluu myös kuluttajille. Ilmastonmuutoksen mullistaessa sääolosuhteita ennakoitavan ja vakaan ruuantuotannon merkitys kasvaa. Siksi kotieläimillä on merkittävä rooli huoltovarmuudessa myös tulevaisuudessa.

Suomen vahvuuksia runsaat luonnonvarat ja erinomainen kyky tuottaa elintarvikkeita

Ruuantuotanto työllistää alueilla, joilla on muuten hyvin vähän työpaikkoja. Kotimaista alkuperää olevia raaka-aineita käyttävä elintarviketeollisuus on merkittävä työllistäjä monessa maakunnassa ja kaiken tähän liittyvän logistiikan hoitavat suomalaiset kuljetusyrittäjät.

Maatalous tarvitsee tuotantopanoksia. Näistä merkittävä osa valmistetaan Suomessa. Investoivat maatilat työllistävät ja tuovat maaseudulle työpaikkoja mm. rakennusalalle.

Ruoka-ala on Suomessa kansantaloudellisesti merkittävä

Yli kymmenesosa kaikista työllisistä työskentelee ruoka-alalla Suomessa. Kaiken perustana on alkutuotanto, josta laadukkaat raaka-aineet tulevat. Syömällä kotimaista ruokaa voimme luoda lisää työtä ja hyvinvointia.

Suomalainen maatalous, elintarviketeollisuus, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskauppa sekä ravitsemispalvelut työllistävät ja tuovat verotuloja. Ruoka-alalla toimii 13 % työllisistä, siellä syntyy 9 % arvonlisästä, 10 % veroista ja 5 % investoinneista.

Pohjoiset olot asettavat ruoantuotannolle reunaehdot, joita vain me pohjoisen ihmiset osaamme kunnioittaa. Olemme sopeuttaneet maataloutemme niin, että pärjäämme lyhyestä kasvukaudesta ja karusta maaperästä huolimatta.

Ruuantuotanto Suomessa

Muu nautakarjatalous = yhdistetty lypsykarja ja naudanlihan tuotanto.
Muu laidunkarja = sisältää lammas- ja vuohitalouden

Kotieläintilat Suomessa

Naudanlihantuotanto:
Suomessa oli vuonna 2021 noin 2703 lihanaudan tuotantoon erikoistunutta tilaa. Naudanliha syntyy pääosin maidontuotannon oheistuotteena. Naudanlihantuotannon hiili- ja vesijalanjälki on Suomessa hyvin maltillinen. Naudat hyödyntävät pääosin kotimaisia rehuja, jotka kasvavat usein pelloilla, joilla ei voi viljellä ihmisravintoa.

Broilerintuotanto:
Vuonna 2021 Suomessa tuotettiin broilerinlihaa 138,6 miljoonaa kiloa ja kulutettiin 146,8 miljoonaa kiloa. Keskimääräinen kulutus oli 26,4 kiloa/hlö. Kaikki suomalaiset broilerit kasvatetaan vapaana lattiakasvatuksessa. Suomalainen broileri on antibioottivapaata. Yhtään suomalaista broileriparvea ei ole lääkitty antibiooteilla sitten vuoden 2009! Tämä on ainutlaatuista maailmassa. Määrät ovat luullista lihaa.

Kalkkunanlihantuotanto:
Kalkkunan lihaa tuotettiin vuonna 2021 Suomessa 8,6 miljoonaa kiloa. Kalkkunan lihan tuotanto on ollut hienoisessa kasvusuunnassa viime vuosina. Kalkkunan lihan kulutus on edelleen suurempaa kuin kotimainen tuotanto. Viime vuonna suomalaiset kuluttivat kalkkunan lihaa 10,3 miljoonaa kiloa.

Kananmunantuotanto: Suomessa tuotettiin vuonna 2021 kananmunia hieman yli 77,5 miljoonaa kiloa. Suomalainen kananmunantuotanto on maailman huippua. Kanojemme nokkia ei typistetä, kananmunissa ei ole salmonellaa ja antibioottien käyttö on hyvin vähäistä. Antibiootteja käytetään vain sairauksien hoitoon, ei ennaltaehkäisevästi. Kuluttaja voi turvallisesti syödä kaikkia kotimaisia kananmunia vaikka raakana.

Lammas- ja vuohitalous:
Suomessa oli vuonna 2021 vajaa 600 maatilaa, joiden päätuotantosuunta on lammastalous. Lampaita oli yhteensä noin 131 000. Lammas ja vuohi hyödyntävät ravintonaan naudan tavoin pääosin lähialueilla tuotettua nurmea. Lampaalla on tärkeä merkitys laiduntavana maisemanhoitajana ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä. Suomessa on noin 10-15 päätoimista vuohitilaa. Vuohenmaitoa käytetään esimerkiksi herkullisten juustojen raaka-aineena.

Kesä 2021 oli kasvuolosuhteiltaan poikkeuksellinen, mikä näkyi useimpien viljelykasvien poikkeuksellisen alhaisina hehtaari- ja kokonaissatoina. Alla olevaan taulukkoon on koottu keskeisimpien elintarvike- ja rehukäyttöön menevien kasvien kokonaissatoja vuodelta 2021.

Elintarviketeollisuuden suurimmat toimialat

Lähde 2020: Tilastokeskus

Suomi syö suomalaista

Suomalaiset rakastavat oman maan ruokaa. Tämä selviää Taloustutkimuksen vuosittain tekemässä Suomi Syö- tutkimuksessa. Tutkimuksessa selvitetään muun muassa ruokaan liittyviä asenteita ja trendejä sekä tuoteryhmien käytön perusteita ja vastuullisuusteemoja. Kyselytutkimukseen vastaa vuosittain 4000 ihmistä.

Viimeisimmän, helmikuussa 2022 julkaistun tutkimuksen vastaajista jopa 85 % pitää tärkeänä sitä, ettyä suomalaiset syövät suomalaista ruokaa. Kotimaisen ruoan arvostus on ollut nousussa vuodesta 2013 lähtien. Kotimaista ruokaa suositaan, koska se mielletään turvalliseksi, laadukkaaksi ja maistuvaksi. Suomalainen ruokaketju on läpinäkyvä ja tuotteet jäljitettäviä sekä maukkaita.

Kuluttajaliitto tutki vuonna 2021 ruuan ostopäätösten vaikuttimia. Tutkimuksen mukaan suurin yksittäinen ostopäätökseen vaikuttava seikka oli ruuan hinta, toisena kotimaisuus ja kolmantena terveellisyys. Kotimaista ruokaa toivotaan tarjottavan myös julkisissa aterioissa. Suomalaisuutta pidetään tärkeänä ostopäätökseen vaikuttavana tekijänä myös valmisruokahyllyllä.

Tunnistatko suomalaisen ruuan?

Alkuperämaa on maa, jossa elintarvike on tuotettu ja valmistettu. Tuottamisena tai valmistamisena ei pidetä elintarvikkeen pakkaamista, lajittelua tai puhdistusta.

Hyvää Suomesta -merkki

Hyvää Suomesta -merkillä merkitty elintarvike on aina valmistettu Suomessa ja raaka-aineista vähintään 75 % on suomalaista; kuitenkin maito, liha, muna ja kala ovat aina 100 prosenttisesti suomalaista.

Pelkkä valmistajan nimi ei takaa tuotteen kotimaisuutta.

Sirkkalehtimerkki

Kotimaiset Kasvikset ry:n sirkkalehtimerkki on suomalaisten puutarhatuotteiden – vihannesten, marjojen, hedelmien, kukkien sekä taimistotuotteiden – ja ruokaperunan laatumerkki. Sirkkalehtimerkki on ainoa merkki, joka takaa tuotteen sataprosenttisen kotimaisuuden.

Ihanat reseptit by Mélanie

Gnocchi

Katso resepti TikTokista

1 kg jauhoisia perunoita (mm puikula)
250g vehnäjauhoja (mm 00)
1 kananmuna
1 tl suolaa

Keitä perunat kuorineen, näin peruna ei mene liian vetiseksi.
Kuori perunat ja murskaa hienoksi, mm perunapuristimella.
Sekoita (jäähtyneeseen) perunaan kananmuna ja suola.
Lisää myös jauhot, vältä turhaa vaivaamista ja liikaa jauhoja.
Pyörittele taikinasta pötkylöitä.
Leikkaa pieniä palasia, halutessa tee haarukalla pienet raidat pintaan. Huom: Gnocchit hieman suurenevat keitettäessä.
Kypsennä muutamassa erässä suolatussa vedessä. Gnocchit ovat valmiita kun nousevat pintaan.
Tarjoile herkullisen kastikkeen kanssa.

Ranskalainen jauheliha-perunavuoka - Hachis Parmentier
á la Mélanie

Jauhelihakastike

400 g jauhelihaa
1 sipuli
2–3 valkosipulinkynttä
1 porkkana
kauden sieniä (valinnainen)
1 rkl tomaattipyreettä
1–2 rkl vehnäjauhoja
3–4 dl lihalientä
reilusti tuoreita yrttejä

Perunamuusi

1 kg jauhoisia perunoita
2 dl maitoa
noin 40 g voita suolaa
lisäksi 150 g Emmental-juustoraastetta

•   Aloita paistamalla jauheliha rasvassa (öljy tai voi).
•   Lisää pilkotut sipulit ja anna hetken kuullottua.
•   Pilko porkkana oikein pieneksi (tai raasta) ja lisää mukaan pannulle.
•   Mikäli käytät sieniä, lisää myös ne nyt mukaan.
•   Ripottele seokseen vehnäjauhoja ja anna hetken kypsyä.
•   Lisää lihalientä hitaasti sitä mukaa, kun seos suurustuu. Kastike saa ja pitää olla suhteellisen paksu.
•   Mausta tuoreilla yrteillä (mm. timjami, rosmariini, persilja), suolalla ja tomaattipyreellä (valinnainen).

Sillä aikaa valmista perunamuusi perinteiseen tapaan. Muusi saa olla normaalia paksumpaa, koska se tulee saamaan kosteutta jauhelihasta.

•   Laita uunivuoan pohjalle ”jauhelihakastike” ja hellästi lusikoi päälle perunamuusi.
•   Viimeistele vuoka juustoraasteella.
•   Paista 200 asteessa noin 30 min, kunnes juusto on sulaa ja hieman saanut väriä.
•   Tarjoile raikkaan salaatin kanssa.

Annoksesta:

Hachis Parmentier -annosta eli jauheliha-perunavuokaa tarjoiltiin Ranskan kuninkaalle Antoine-Augustin Parmentierin toimesta siinä toivossa, että kuningas hyväksyisi perunan kelvolliseksi syötäväksi.
Ranskassa elettiin nälänhätää ja silloin uskottiin, että peruna ei sovellu ihmisten syötäväksi. Kuningas ihastui tähän annokseen ja hyväksyi perunan koko kansan syötäväksi.

Annos nimettiin myöhemmin tämän Antoine-Augustin Parmentierin mukaan, joka oli ranskalainen sotilasfarmaseutti, agronomi, ravitsemustieteilijä ja hygieenikko.

Tätä annosta syödään tänäkin päivän Ranskassa ja jokainen valmistaa sen omalla tavallaan. Pääasiana pysyy, että pohjalla on jauhettua lihaa ja päällä perunamuussia.

Uuniperunat punajuurimoussella, mehevä tuplajuustoburgeri ja samettisen pehmeä maa-artisokkakeitto - Kotiruoka.fi

Uuniperunat punajuurimoussella

Katso reseptivideo TikTokista

Uuniperunat punajuurimoussella

4 isoa perunaa (esim. rosamunda)
300 g punajuurta
200 g maustamatonta tuorejuustoa
150-200 g salaattijuustokuutiota
Lehtipersiljaa
Ruohosipulia
Maustamiseen suolaa, pippuria tai mausteita oman maun mukaan.

Punajuurimousse:

Leikkaa punajuuret paloiksi ja lisää ne voideltuun uunivuokaan. Paahda 200-asteisessa uunissa noin tunti.
Hienonna blenderissä paahdetut punajuuret, puolet salaattijuustokuutioista ja 100g tuorejuustoa.
Kaada mousse kulhoon ja sekoita joukkoon loput tuorejuustosta sekä loput salaattijuustokuutiot murennettuina.
Lisää hienonnettu persilja ja ruohosipuli. Voit myös kokeilla muita yrttejä makusi mukaan. Mausta vielä seos suolalla ja pippurilla

Uuniperunat:

Huuhtele perunat ja tee niihin ristiviillot veitsellä. Älä kuori.
Paista perunat 200-asteisessa uunissa 1,5h. (Vinkki: Peruna kypsyy hyvin myös leivinuunissa.)
Kun peruna on kypsä, paina sitä sivuista joka puolelta niin, että viiltokohta aukeaa.
Lusikoi päälle punajuurimousse.
Viimeistele lehtipersiljalla ja silmusalaatilla.

Tuplajuustoburger

Katso ohjevideo TikTokista

Majoneesi:
1 valkosipulinkynsi
1 kananmuna
1 rkl etikkaa
2,5 dl öljyä
1 tl suolaa

Sekoita sauvasekoittimella sekaisin kaikki muut paitsi öljy. Lisää öljy ohuena nauhana seokseen. Kun öljy on emulgoitunut seokseen, mausta suolalla.

Burger:
Naudan burgerpihvi 160g
Brioche sämpylä
Tomaattia
Cheddarjuustoa

Paista burgerpihviä kuumalla pannulla 2 min per puoli. Lisää juusto päälle ja anna olla kannen alla vielä noin 2 minuuttia. Pilko väliin tomaattisiivut.

Maa-artisokkakeitto

Katso ohjevideo TikTokista

2 pientä salottisipulia
500 g maa-artisokka
6 dl vettä
2 dl kuohukermaa
2 rkl voita
Suolaa
Pippuria
Lehtipersiljaa

Kuori ja pilko sipuli ja maa-artisokka. Paista voissa kattilassa noin 2 minuuttia. Lisää vesi ja anna hautua noin 20min. Tarkista kypsyys ja hienonna sauvasekoittimella. Lisää kerma joukkoon samalla kuin sekoitat. Mausta suolalla ja pippurilla. Koristele lehtipersiljalla.

Paahdettua juuriselleriä ja siideri-sipulikastiketta sekä kotimaiset cocktailpalat - Meri-Tuuli Väntsi

Paahdettua juuriselleriä ja siideri-sipulikastiketta

Valmistusaika 1h
neljälle

1 juuriselleri
Rypsiöljyä
Suolaa
Tuoreita tai kuivattuja yrttejä (esim. Rosmariini, timjami, meirami tai oregano)
3 keltasipulia
2 rkl omenaviinietikkaa
4 dl kuivaa omenasiideriä
2 rkl perinteistä sinappia
n. 2 dl ranskankermaa
mustapippuria
Vettä

Tarjoiluun:

Keitettyjä ateriajyviä, kvinoaa tai tattaria
Yrttejä

Pese juuriselleri huolellisesti ja leikkaa se kuuteen lohkoon. Jos juurakon solmukohdat ovat vielä hiekkaisia tai kolhiintuneita, poista ne terävällä pienellä veitsellä. Muutoin jätä kuori paloihin. Laita sellerilohkot kulhoon ja lisää 1 rkl rypsiöljyä, 1 tl suolaa, 1 tl kuminan siemeniä ja muutama oksa tuoreita yrttejä. Hiero öljy ja mausteet lohkoihin ja levitä uunipellille yrtteineen kaikkineen.
Paahda selleriä 200-asteisessa uunissa 30 minuuttia. Käännä palat ja jatka paahtamista kunnes lohkot ovat ruskistuneet tasaisesti. Tämä vie yhteensä 45-60 minuuttia.
Tee juurisellerin paahtuessa siideri-sipulikastike. Kuori ja puolita sipulit, suikaloi ohuesti. Ota laakea, korkeareunainen pannu ja kaada siihen rypsiöljyä niin että pohja peittyy. Levitä sipulit pannuun tasaiseksi kerrokseksi ja lämmitä pannua niin, että sipulisuikaleet keittyvät kevyesti öljyssä, mutta eivät ruskistu. Tarvittaessa alenna lämpöä tai lisää oljyä. Hauduta 30 minuuttia sekoitellen silloin tällöin.
Kun sipulit ovat pehmenneet, nosta lämpöä niin että sipulit alkavat ruskistumaan kevyesti. Ripottele sipuleille ½ tl suolaa. Mittaa etikka pannuun ja anna kiehahtaa, paistellen lastalla. Kun neste on haihtunut, lisää siideri pannuun ja anna sipulikastikkeen keittyä kasaan, 5-10 minuuttia. Kun kastike on paksuuntunut, kääntele joukkoon sinappi, sitten ranskankerma ja lopuksi mausta mustapippurilla ja suolalla. -Älä nuukaile suolan kanssa, se tasapainottaa siiderin ja sipulin makeutta ja taittaa etikan hapokkuuden. Lisää siideri-sipulikastikkeeseen vettä, jos se ei ole tarpeeksi juoksevaa.
Leikkaa paahdetut sellerit vielä puoliksi. Tarjoa haluamasi lisukkeen sekä siideri-sipulikastikkeen kera.

HUOM! Ranskankerman sijaan kastikkeeseen sopii muutkin maitotuotteet kuten kerma, maustamaton tuorejuusto tai smetana. Voit myös tehdä kastikkeen kasvipohjaisella kermatuotteella, jolloin ruoka on vegaaninen.

Leipäjuustoa punaherukkahillolla

n. 4 ½ dl pakastettuja punaherukoita
2 dl hillosokeria
2 rkl vettä
1 rosmariinin oksa
leipäjuustoa

Laita punaherukat, hillosokeri ja vesi kasariin ja lämmitä hitaasti, kunnes marjat alkavat höyrytä. Sekoita hyvin ja lisää rosmariinin oksa hilloon. Keitä hiljaa 10 minuuttia sekoitellen välillä. Purkita hillo kuumana ja jäähdytä.

Leikkaa leipäjuusto paloiksi, lusikoi jokaiselle hieman hilloa ja tarjoa.

Savumuikkuleivät

n. 200 g purkki savumuikkuja
½ dl majoneesia
1 korkillinen väkiviinaetikkaa
2 rkl ranskankermaa
Ripaus valkopippuria
Ripaus suolaa
½ sipuli
2 rkl hienonnettua ruohosipulia
saaristolaisleipää

Avaa purkki ja valuta savumuikku öljystä. Laita kalat majoneesin ja etikan kanssa tehosekoittimeen ja soseuta. Kääntele sekaan ranskankerma ja pippuri, mausta tarvittaessa suolalla. Nosta jääkaappiin.

Hienonna sipuli ja ruohosipuli pienenpieneksi.

Levitä leiville savukalatahnaa ja viimeistele hienonnetulla sipulilla ja ruohosipulilla.

Juurisellerivartaat ja katajamauste

2 juuriselleriä
2 rkl rypsiöljyä
Ripaus suolaa
2 tl katajan marjoja
2 tl fenkolin siemeniä
1 tl karkeaa merisuolaa
1 rkl ruokosokeria
½ dl majoneesia
½ dl kermaviiliä

Asettele juuriselleritangot leivinpaperille riviin niin että niiden väliin jää tilaa. Paahda juuriselleritankoja 200-asteisen uunin keskiosassa 30 minuuttia tai kunnes ne ovat ruskistuneet.

Mittaa katajanmarjat ja fenkolin siemenet mortteliin ja jauha karkeaksi rouheeksi. Lisää merisuola ja hiero mausteita hienommaksi. Lopuksi lisää ruokosokeri ja jauha vielä himppusen hienommaksi. Säilytä mauste kannellisessa purkissa.

Varrasta jäähtyneet juuriselleritangot cocktailtikkuihin ja asettele tarjoiluvadille. Sekoita majoneesi ja kermaviili keskenään dippikippoon. Ripottele juuresvartaiden ja dipin päälle katajamaustetta ja tarjoa.